Saamelaisnuoret maalla, merellä ja ilmassa

Nuorisoneuvoston blogi on ollut talviunilla, mut nyt on aika herätä kevät kiihkoon.

Pitkä viikko alkoi Suomen saamelaisnuoret ry:n  vuosikokouksessa Karigasniemellä.
Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin uusi puheenjohtaja, oikeastaan "vanha" puheenjohtaja, eli Tuomas Aslak Juuso jatkoi ja varapuheenjohtajana jatkoi Anne-Maria Magga sekä uusi hallitus, joka kuitenkin pysyi aika lailla samana, kuin edellinen joka oli toiminut vain vähän aikaa, mutta hyvin aktiivisesti.
Kokouksessa mietittiin ja päätettiin myös UNPFII:n side event.n järjestämisestä, mikäli rahoitus saadaan (peukut pystyyn). Illalla paikallisessa menomestassa oli soittamassa uusi saamelaisbändi Irdon ja räppäämässä paikallinen Ailu Valle!

Nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Saara-Maria Salonen (Sarkkis) ja vs. nuorisosihteeri Inka Nuorgam (Inka) lähtivät matkaan myöhään sunnuntai iltana, Suomen saamelaisnuoret ry:n (SSN) vuosikokous viikonlopun jälkeen. Olimme sunnuntai yönä myöhään perillä Helsingissä, mutta maanantaina oli onneksi vain kaksi tärkeää juttua. Ensin kävimme aamupalalla ja myöhemmin päivällisellä. Siinä välissä kävimme viemässä tärkeän hakemuksen Opetus- ja Kulttuuriministeriöön Immo Parviaiselle. Oli mukavaa vihdoin nähdä ihminen josta kuulee monesti puhuttavan ja Immo osoittautui oikeaksi lapin tietäjäksi. Myöhemmin kävimme tutustumassa Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin toimistoon ja Evaan ja keskustelemassa tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Ensimmäinen yllätys toimistolle mentäessä oli, että ovessa luki myös "Veahádatsáttaolmmos" ja että sisällä oli kaikki kolme saamen kieltä vahvasti esillä.

Eva on aidosti mukava ihminen ja kiinnostunut saamelaisista ja meidän asioista. Evalta myös saimme huippupaljon hyvin ideoita tulevaisuutta varten. Myös tietämättömyytemme suomenruotsalaisista hämmästytti meidät. Opimme toinen toisiltamme paljon ja tiesittekös, että "In Finland har vi this thing called reilu meininki", Vähemmistövaltuutettu on 10 vuotta. Vierailusta päällimmäisenä mieleen jäi suomenruotsalaisten kampanja muutama vuosi sitten, jossa he olivat teettäneet t-paitoja joissa luki "Älä löi, en ole hurri". Pitäisikö meidänkin ottaa mallia tästä? (hyviä ehdotuksia otamme vastaan). Kiitokset Piritalle tapaamisen järjestämisestä!

Katsoimme maanantai-iltana Titanicin ja tiistaina maa ei enää riittänyt meille, joten lähdimme merille, Allianssin 20-vuotis risteilylle (onnea Allianssi)!  Risteily kokosi Suomen nuorisotyöntekijöitä n. 1 300 kappaletta. Aamupäivällä olimme risteilyn avajaisissa Savoy-teatterilla, puhujana oli mm. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, joka myös taiteili Allianssi 20-v graffitin, joka on nähtävillä Alli-talolla. Keskustelua veti Uutisvuodosta tuttu Baba Lybeck.
Avajaisista matka jatkui suoraan laivalle, jossa löyttäydyimme yhteen SSN:n hulvattomien tyttöjen Ida Helanderin ja Unna Pulskan kanssa. Risteilyllä saamelaisnuoret pantiin heti hommiin, nimittäin paneelikeskustelu kuntauudistuksesta alkoi heti ja meillähän on siihen sanottavaa, koska koolla on väliä. Paneelia veti iloisen rempseä Leena Ruotsalainen ja panelissa istuivat kansanedustaja Antti notkea Kaikkonen ja Antti antti Lindtman, sekä tutkija Tomi Kiilakoski. Sivukommentaattorina oli jo entuudestaan tuttu Petri Cederlöf.  Kuntauudistusta lähestyttiin kolmen eri teeman kautta, joista ensimmäinen oli

Nuorisotyön asemointi ja nuorten hyvinvointi, jossa pohjustajana oli Anne Pänkäläinen. Toisena suurena teemana oli identiteetti jossa pohjustajina toimivat saamelaisnuoret, eli me! Kolmas teema oli demokratia, jossa pohjustajana oli asiantunteva Sini Koripinen.

Meidän osalta paneeli meni kovin nopeasti, mutta kerkesimme kyllä saada äänemme kuuluviin saamelaisnuorten identiteetistä ja kuntauudistuksesta muutenkin saamelaisnäkökulmasta. Yksi panelisteista mietti, kuinka saada kansalaisten ääni kuuluviin, esim. järjestämällä kuulemistilaisuuksia mm. kirjastossa, mutta mehän tartuimme siihen kuin kala koukkuun. Hymy hyytyi, kun kerroimme monilla olevan monien satojen kilometrien matka lähimpään kirjastoon.

Panelin jälkeen saimme kuitenkin mahtavat keskutelut aikaan molempien Anttien kanssa, pienemmällä porukalla. Olemme iloisia, kuinka kiinnostuneita molemmat olivat kuulemaan meistä ja siitä, että hekin myöntävät, että kouluissa ei opeteta saamelaisista mitään ja että suomalaislapset ja nuoret tietävät enemmän intiaaneista, kuin saamelaisista, tai ylipäänsä, että meitä on edelleen olemassa.

Risteilyllä saimme huomata, etteivät ainoastaan lapset ole tietämättömiä. Myös liian monen aikuisen tietämys saamelaisista on vähäistä. Koimme välillä itsemme maskoteiksi, erilaisten tyhmien kysymysten ja pyyntöjen seurauksena, joista hassuin ehkä tuli nuorilta pojilta: "voitteko käydä herättään meidän kaverin hytistä, kun teillä on tuollaset vaatteet?" ja monien "puhu saamea"-pyyntöjen jälkeen. Koemme kuitenkin positiiviseksi ihmisten uteliaisuuden saamelaisia kohtaan. Monet tulivat myös pukujen vaihdon jälkeen kyselemään olemmeko me niitä "puku-tyttöjä".

Kaiken kaikkiaan viikko tähän mennessä on ollut aivan mahtava! Univelkaa on kertynyt, mutta samoin on uusia ja hyviä kontaktejakin.

Superkiitokset SSN:n huipputytöille Idalle ja Unnalle, sekä Evalle ja muille tutuille, tuntemattomille ja tuleville tutuille.

Matka jatkuu nyt Tukholmassa, josta kuulette pian lisää.

Sinikeltaisin terveisin:

Saara-Maria ja Inka

ps. lähettäkää kuivaalihaa.