Nuoraidkonfereansa Ušlu olggobealde 2013, beaivi 1.

Sámenuoraid konfereansa lea viimmat álgan ja Suomas mis leat boahtan nieiddat ovttasdit riikamet sámenuoraid. Hui váttis lei álgoálggus obba gávdnat nuoraid geat besset vuolgit gitta Osloi váhkolohpii, go dálhan mis nohkket justa skuvllat ja buohkkain leat fuolkkit/oahppasat/skihpparat geat válmmasduvvet dahje heittet skuvllaset. Lihkkus mis goitot gávdnui vihtta nieidda, geain lei áigi ja hállu boahtet ja dat vihtta nieidda leat Heli Huovinen nuoraidráđi aktiivaláhttu, Inka Nuorgam vs. Nuoraidčálli, Neeta Jääskö juohke ášši áššedovdi ja SSN aktiiva, sihke áibbas ođđa nieiddat Lahtis, Linda ja Viivi Orti. Otne guitot boahta vel Tuomas Aslak Juuso, gii boahta njuolga ON Bissováš Forumis New York:s.

Govva: Neeta Jääskö

Heli ja Inka Álttás vuordimin girdi. 

Mátkki Osloi lei guhkki, vulggiimet jo duorastaga Álttái gos bearjadat iđđesárrat girdi Trømssa bokte Osloi vulggii. Beaivi lei hui liekkas ja juohke sájis lei báhkka, mátkosdeapmi lei lossat, eandalitge go diiđiimet ahte ovddabealde lea guhkkes konfereansabeaivi, iige geargga álbma bottuge doallat.

Deike Osloi leat čoahkkanan sullii 30 sámenuora Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Vuosttas beaivve fáddan lei argabeaivverasisma ja oanehis ráhpanságaid máŋŋa mii beasaimmetge smiehttat mo dat oidno earalagan diliin. Mun leddjen bargobájis mii gieđahalai rasismma ráhkisvuođas. Go gánda lea sápmelaš ja nieida lea dáža/rivgu, eaige sunno vánhemat dohkket mánnáset nieida- dahje gándaskihppára geas lea earalagan duogáš, kultuvrra ja vel eatnigiellage. Jugimet smávva joavkkumet rollaide, okta gánda ja sutnje nieidaskibir, sámevánhemat ja láddevánhemat ja dieđusge jođiheaddji gii addii njuolggadusaid rollaidemet. Mis lei hui gelddolaš smiehttat rollaid bokte ákkaid manin omd. Láddevánhemat eai dohkket sámeirggi ,dahje mánin sámevánhemat eai dohkket láddenieidda. Loahpaloahppas leimmet dán miela, ahte ráhkisvuohta, ságasdallan ja gutnejahttin leat dát áššit maid ferte loktet bájas dákkar dilis.

Heli bargojoavkku fáddan lei turisma, dán joavkkus maid juohkehaš oaččui roola (sápmelaš turismafitnodatdoalli, ofelaš, turista..), man bokte smiehttat mákkar váttisvuođaide ja dilide dákkar olbmot sáhttet gartat.

Neeta bargojoavkku fáddá lei radio, ja sii gieđahalle ovtta dáhpáhusa mas doaimmaheaddji lei veardidan sámiid hobihtain.

Govva: Heli Huovinen

Bargobajit

Bargojoavkkuid máŋŋá Lotta Omma doalai logaldállama sámenuoraid ”mental health” birra. Mákkar váikkuhusat vealaheamis lea sámenuoraide, vearramusat dat sáhttá dágahit mielladearvvasvuođas váttisvuodait. Logaldallan gieđahalai ”mental health” lássin viidibut sámenuoraid dearvvašvuođa birra, erenomašit Ruoŧas. Beaivvi máŋimus logaldallamis Anne Pulk ja Anne Jannok Eira hálaigga manifeastas givssideami vuosta.

Govva: Inka Nuorgam, Govas Lotta Omma doalla logaldallama. 

Okta mii lea min joavkkus ságasdallama boktan dán konfereanssa ektui lea sámegiela geavaheapmi. Sámegiella ii oro gullomin earago dulkonrustegiid kanalas. Suomas leat leamas ollu ságasdallamat sámenuoraid sámegiela geavaheamis ja go dat ii oro leamen nuoraid gaskavuođas árgabeaivvegiella. Lihkká oainnan, ahte Suomas gal nuorat geat máhttet sámegiela, hállet sámegiela gaskaneaset, eandalitge sámenuoraid deaivvademiin ja čoahkkimiin.

Okta mii lea motiveren nuoraid oahppat ja geavahit sámegiela lea leamas buoret vejolašvuohta gulahallat Norgga ja Ruoŧa sámenuoraiguin, eandalitge go mis ii leat nu nana dat skandinaviagiella. Ságasdallama lea maid boktan go konfereanssa váldogiellan lea váljjejuvvon eangalasgiella. Dat ii movttidahte nuoraid oahppat ja geavahit sámegiela, mii lea hirbmat vaidalahtti. Eaigo sámenuorat Norggas ja Ruoŧas ane árvvus gollegiellamet?

Govva: Inka Nuorgam

Heli boradanboddu

Govva: Inka Nuorgam

Operadallu

Govva: Heli Huovinen

Vuordimin T-bana. 

Govva: Heli Huovinen

 

Inka ja Heli 

Zürich & Incomindios

Suomeksi tuossa alempana.

Álgoálbmotáššiiguin bargi organisašuvdna Incomindios bovdii Nuoraidráđi oahpásmuvvat vejolašvuođaide doaibmat singuin. Sii muitaledje EU-prográmma Youth in Action birra, man bokte lea vejolaš ohcat ruhtadeami iešguđetlágan nuoraid doaimmaide, vaikkeba skuvlejumiide. 

Dán vahkulohppii oassálasttiimet mii golmmas, Áslat Holmberg, Saara-Maria Salonen ja Niila Rahko, Nuoraidráđi bealis. Maiddái Ruoŧa Sáminuorra lei sádden guokte ovddasteaddji: Isak Utsi ja Sara Ajnakk. Vuosttamužžan Zürichii ollejin mun, Áslat. Bohten jo bearjadatiđida ja mus leige de olles beaivi áigi váccašit dán fiinna gávpogis. Eahkedis ollii maid Niila ja Saara-Maria fas čuovvovaš iđida.

Incomindiosa viššalis nissonat ledje min buohkaid ovddal ja oahpistedje min hostellii. Vuosttas beaivvi ii lean eará prográmma go oahpásmuvvan, man mii dagaimet eahketbiepmu oktavuođas. Čuovvovaš iđida álggiige dakkár brainstorming ahte ii lean leaika. Jurdagat golge juohke guvlui, muhtumat dain darvánedje vel báhpárage ala. Dán beaivvi áigge čielggai mii lea Incomindios ja Youth in Action. Boahttevaš skuvlejupmi maid oaččui vuođu dán beaivvi áigge.

Vahkuloahpa áigge min oahpistedje deavdit ruhtadusohcamuša ja plánet skuvlejumi, man birra gullebehtet lasi dás muhtin áigge geahčen. Dálki lei oalle bahkka olles áigge, viššalit lihkká čohkkáimet guhkes beivviid Barokka-sáles vaikko miella lei vuolgit vuojadit lagaš jávrri buhtes čáhccái.

Mis lei hui suohtas vahkuloahppa. Dá vuot okta buorre ovdamearka manin gánneha leat Nuoraidráđis! Ja lasi vel boahtá...

Saimme kutsun aloittaa yhteistyön Sveitsissä sijaitsevan pääasiassa Amerikan alkuperäiskansojen oikeuksia ajavan järjestön kanssa ja tietenkin halusimme lähteä mukaan. Meitä pyydettiin koulutuksen valmistelutapaamiseen Zürichiin, tämä oli osa Youth in Action projektia. Tutustuimme rahoitushakemuksien täyttämiseen, mikä ei ole kuin vain 20 sivua tekstiä, sekä Incomindioksen ja Youth in Actionin toimintaan.

Mukana Zürichissä Nuorisoneuvostosta olimme me; Aslak Holmerg, Niila Rahko ja Saara-Maria Salonen, sekä Ruotsin puolelta Sáminuorrasta  Isak Utsi ja Sara Ajnakk. Meitä opastivat Incomindioksen työntekijät sekä harjoittelijat jotka olivat kanssamme koko ajan ja tutustuttivat meitä kauniiseen Zürichin kaupunkiin ja sen mahtaviin  nähtävyyksiin ja ruokakulttuuriin.

Lauantaina kävimme yhdessä läpi mahdollisia projekteja joita voisimme yhdessä toteuttaa, ja yksi idea jäikin muhimaan, mutta siitä lisää myöhemmin... Paljon aikaa vei rahoitushakemuksen täyttäminen tätä ideaa varten, jouduimme käyttämään koko sunnuntaipäivän siihen ja sitten olikin jo aika lähteä lähteä kotiin. Jatkamme projektimme suunnittelua kotoa käsin ja kerromme asiasta enemmän lähitulevaisuudessa.

Meillä oli mainio viikonloppu. Jälleen mainio esimerkki siitä, miksi kannattaa olla Nuorisoneuvostossa! 

Haetaan nuorta iloista seminaarin järjestäjää!

Nuorisoneuvosto on päättänyt järjestää seminaarin Helsinkiin lokakuussa 2012. Seminaari on suunnattu päättäjille ja tietenkin on avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaarin yhteyteen on suunniteltu järjestää jonkinlaista katutapahtumaan City Samit ry:n kanssa yhteistyössä.
Seminaari-viikolla nuorisoneuvoston tavoitteena on myös käydä tutustumassa valtionhallintoon.

Seminaarissa kerrotaan Suomen saamelaisnuorista. Seminaarin tärkeimmät puhujatkin ovat itse saamelaisnuoria, eri saamenkielten ryhmistä ja eri elinkeinojen harjoittajat.
Helsingissä asuu nykyään suuri osa Suomen saamelaisista. Katutapahtumalla halutaan löytää kadonneetkin saamelaiset ja kertoa valtaväestölle saamelaisten olemassa olosta.
Nuorisoneuvosto näkee myös tärkeäksi tutustua eri ministeriöihin ja muutenkin valtionhallintoon, niinpä Helsingin matkan aikana, nuorisoneuvosto käy myös tutustumassa näihin.

Nyt nuorisoneuvosto etsiikin omatoimista, sosiaalista, iloista ja idearikasta nuorta järjestämään seminaarin ja katutapahtuman. Seminaarin ja katutapahatuman suunnitteluun on luotu työryhmä ideoimaan niitä, joten yksin ei tarvitse pähkäillä.

Työt tulisi alkamaan mahdollisuuksien mukaan 8.8 Inarissa, mutta jatkossa työskentelypaikasta voidaan neuvotella.

Palkka määrittyy Saamelaiskäräjien palkkauksen mukaan; palkkaluokka VII/V 1359,83€ mahdollisine saamelaisalueen- ja kokemuslisineen.

Jos kiinnostuit lisätietoja saat nuorisosihteeriltä Inka Nuorgamilta, vapaamuotoisen hakemuksen ja CV:n voit myös lähettää viimeistään 5.8 sähköpostitse inka.nuorgam(at)samediggi.fi.

16.6.2012 Koulutus: Blogi ja nettisivut

Kokoonnuimme lauantaina aamusta Sajoksen Silba Nástiin suunnittelemaan ja opettelemaan Nuorisoneuvoston nettisivujen ja blogin käyttöä.

Mukana olivat Laura-Maija, Elli-Marja, Aslak, Inga, Mira, Heli ja tietysti sihteeri Inka.

Aloitimme aamulla yhdeksän maissa kertailemalla mikä on nettisivujemme ja blogin tilanne tällä hetkellä. Nettisivujahan suunniteltiin urakalla jo reilu vuosi sitten Levin kokouksessa, mutta erinäisistä syistä homma ei ole lähtenyt toimimaan toivotulla tavalla. Paras tapa eittämättä on kokoontua yhteen tuottamaan sisältöä sivuille, eli mietittyämme mitä Nuorisoneuvoston sivuilla tulisi olla, jaoimme porukan kirjoituspareihin.

Homma menikin kivuttomasti ja sisältöä alkoi syntyä nopeasti. Lopuksi lähetimme Inkalle kirjoituksemme, ja jännityksellä jäämme odottamaan koska nettisivut julkaistaan.

Opettelimme myös blogin käyttöä, eli yksinkertaisesti miten sinne lisätään teksti ja kuvia. Yksinkertaiseltahan se vaikutti, mutta helpompaa on ymmärtää kun joku näyttää vaihe vaiheelta miten se tehdään. Onneksi Inkalla on homma hallussa!

Mietimme myös pitäisikö blogi lakkauttaa, ja siirtää kaikki sisältö Nuorisoneuvoston nettisivuille? Emme tulleet asian suhteen vielä mihinkään tulokseen, kun katsoimme parhaaksi odottaa ensin nettisivujen aukeamista. Blogiamme on luettu suhteellisen ahkerasti, mutta voisi olla yksinkertaisempaa että kaikki löytyisi saman osoitteen alta netistä.

Aslak, Elli ja Inka touhuissaan.

Kirjoittamisen lomassa ehdimme myös miettiä, pitäisikö meidän hommata käyntikortit neuvostolaisille. Ne tulisivat tarpeen ainakin kun matkustaa ulkomailla neuvoston edustajana, ja miksei kotimaassakin. Jätimme ajatuksen muhimaan ja parhaat tarjoukset kiikaroitaviksi...

Noin yhden maissa lopettelimme ja lähdimme lounaan kautta busseilla kotia kohti.

Vaikka kolmipäiväinen rutistus oli rankka, oli se sen arvoista. Saimme paljon aikaan -hyvä me!

-Heli-

Ofelaš - tietoisku NN:lle

Ofelaš- toiminta Norjassa

Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars järjesti nuorineuvostolle tapaamisen Norjan Ofelaksen Mikkel Rasmus Logjen kanssa.

Mikkel kertoi meille yleisesti perustietoa Norjan Ofelas-toiminnasta. Norjassa on kolme Ofelasta, jotka  valitaan vuodeksi kerrallaan. Ofelaksen tehtävänä on kiertää ympäri Norjan kouluja kertomassa saamelaisista. Enimmäkseen Ofelakset kiertävät toisen asteen kouluja.

Ofelakset ovat 18–25- vuotiaita nuoria saamelaisia ja heiltä vaaditaan perustietoisuus saamelaiskulttuurista ja historiasta. Mikkel kertoi, että työhön hakiessa laaditaan normaali CV ja lisäksi heille pidetään tavallinen työhaastattelu. Ofelaksen tulee olla sanavalmis ja hyvä esiintyjä.

Valituille Ofelaksille pidetään kuuden viikon intensiivikurssi, jossa he opiskelevat 15 opintopisteen verran saamelaiskulttuuria ja historiaa. Mikkel kertoi, että Ofelaksen työ on omalta osaltaan rankkaa sillä työssä joutuu pakostakin matkustelemaan todella paljon. Se kuitenkin on todella antoisaa ja Mikkel sanoikin, että hän voisi hyvin jatkaa työssä toisenkin vuoden.

Mikkel näytti meille kouluille esiteltävän dia-esityksen, mikä oli mielestäni todella kattava. Siinä tuli lyhyesti saamelainen kulttuuri pähkinänkuoressa.

Ofelaš- doaibma Norggas 

Sámi mánáidkulturguovddáža Mánu doaibmajođiheaddji Petra Magga-Vars ordnii nuoraidráđđái deaivvadeami Norgga Ofelaččain Mikkel Rasmus Logjein.

Mikkel muitalii midjiide álmmolaččat vuođđodieđuid Norgga Ofelaš-doaimmas. Norggas lea golbma Ofelačča, geat válljejuvvo jahkái hávil. Ofelačča bargun lea mátkkoštit miehtá Norgga muitaleamen skuvllain sápmelaččaid birra. Eanáš Ofelaččat fitnet muitaleamen joatkkaskuvllain. 

Ofelaččat leat 18-25-jáhkasaččat sámenuorat geain gáibiduvvo nána gelbbolašvuohta sáme kultuvrras ja historjjás. Mikkel muitalii, ahte go viežža bargui nu galgá čállit dábálaš CV ja sidjiide dollojuvvo maid bargojearahallan. Ofelaš galga leat njoavčilisgielat ja čeahppi muitalit.

Ofelaččaide ordnejuvvo guhtta vahkkosaš intensiivakursa sáme kultuvrras ja historjjás, mas sii oččot 15 oahpočuoggá. Mikkel muitalii, ahte Ofelaš-doaibma lea garra bargu daningo dies galgá mátkkoštit nu olu. Dat goit lea maid hirbmat gelddolaš ja Mikkel logaige, ahte son sáhtášii bures joatkkit vel nuppi jagi.

Mikkel čájehii midjiide dia-čájáhusa mii lea oaivvilduvvon skuvllaide. Čájáhusas bođii  sáme historjá ja kultur bures oanehaččat.

Laura-Maija Niittyvuopio

Skuvlejupmi / Koulutus 14.6.2012

Skuvlejupmi

Duorástaga 14 beaivve geassemánus Allianssi sáddii Julius Oförsagd Roavvenjárggas Anárii skuvllet nuoraidráđi. Skuvlejumi fáddan lei sáhkavuorru. Mas dat huksejuvvo, mákkar lea buorre sáhka ja obbalohkai sáhkavuoru doallamis. Nubbin fáddan lei nuoraid váikkuhan vejolašvuođat. Julius leage máŋŋgas mielde, gielddapolitihkkar, ”partiolaisten brändi-johtaja”, neavttar ja plánemin ja ordnemin maid Roavvenjargga Design-váhkkuid. Go Julius lei muitalan iežas birra, lei nuoraidráđi vuorru. Čájahusaid máŋŋa beasaimmet ieš áššai:

Álggos gieđahalaimmet vuođđoáššiid, mat leat gieldda ja stáhta bárggut. Gielddahálddahusas ja maid gielda ordne ássiide. Julius maid fuobmai, ahte sápmelaččain lea sámiid ruoktoguovllus kultuvrralaš- ja gielalaš iešmearrideapmi. Lea maid buorre, ahte Suoma 336 gielddas sullii 200 gielddas lea nuoraid lávdegottit, main 13-18-jáhkasaš gieldda ássit oččot jienaset gullot, goit buoridanvejolašvuođat leat ain. Finaimet čađa media váikkuhusaid poltihkkas ja smiehttaimmet ovdamearkkaid mo media vaikkuha politihkkii ja politihkkariide.

Álgolieggadallama ja ságasdallama máŋŋa beasaimmetge ieš áššai. Sáhkavuorrui.  Dán fádda álggaheimmet ságasdallamiin Suoma njunuš olbmuin ja sin hállan vugiin, main leige buorre njuiket smiehttat sáhkavuoru, man ieš doalla. Lea dehalaš hallat ”dábalaš giela”, dieđusge dat lea guldaleaddjiin gitta. Áššedovdičoahkkimiin lea buorre ja maid goasnu gáibidahtti geavahit ámmatsániid. Sáhkavuoru doalli iska goittot váihkkuhit guldaleaddjiide, de lea maid dehalaš mahttit buorre retorihkka. ”Retorihkka lea dat, go oačču Helssega guovddačiš grillikioska vuovdit iđitijas golbma hamburgera velggiin.” Ovddit cealkka govvida bures mii lea retorihkka. Sáhkavuoru doallamis iskat guldaleamis bargat hui gelddolaš ja rávkkat guldaleadjiid berošdumi ja vuoittit guldaleaddjiit iečas beallai. Mánggaid ságasdallamiid, hárjehusaid ja gážaldagaid máŋŋa leige áigi čállit sáhkavuoru.

Fádda oaččui váljjet ieš, muhto go geahčča dan skuvlejumi oassalasdiit sáhttage jo measta árvidit ahte dat sáhkavuorut leddje sámiáššiid birra. Saara-Maria doalai buorre sáhkavuoru giellabesiin, son muitalii oanehaččat dan doaimmas, historjjas ja ovdáneamis lássin son muita, ii iečas vásahusa sámegiela oahppamis giellabeasis. Laura-Maija doalai sáhkavuoru ILO 169-julggašdusa konkreehtalaš ja symbolalaš mearkkašumis sápmelaččaide. Elli-Marja doalai sáhkavuoru ”Soađegili gielddaráđđehussii”, son muitalii sámegiellalágas ja dan ollašuvvamis Soađegili gielddas, iečas vásahussan son muitalii gálledeamis virgeoapmehaččaiguin gos ii oččon sámegielat bálvalusa ja measta sáhtiige jáhkkit, ahte sii eai obba diehttan, ahte sus lea vuigatvuohta oaččut dan. Elli-Marja sáhkavuorru oaččui skuvlejeaddjis buorre árvvošdallama ja moji su báksamiide. Sáhka lei hui buorre, lei buorre ”čugget niibbiin” láhttuid, muhto goittot loahppageahčai gehppođii sáhkavuoru.

Go áigi hurgilii ovddosguvllui ja min čuovvovaš guossi boađedettiin, váidaláhtti gal, muhto loahppat sáhkavuorut báhcce vuordit stuorat estradaid.

Juliusa skuvlejupmi lei miellagiddevaš, ávkkaláš ja hui buorre. Giitu Julius!

Fárga beassabehket gullat gii lei nubbi guossi, mas son muitalii ja mas mii ságasdalaimmet.

Movttegis dearvuođain

Evá Hánssa Nillá Iŋgá


Koulutus

Torstaina 14.pvänä kesäkuuta, Allianssi lähetti Julius Oförsagdin Rovaniemeltä Inariin kouluttamaan nuorisoneuvostoa. Koulutuksen teemana oli puhe. Mistä puhe koostuu, millainen on hyvä puhe ja ylipäänsä puheen pitämisestä. Toinen teema oli nuorisokentillä vaikuttaminen. Julius onkin monessa mukana, kunnallispoliitikko, partiolaisten brändi-johtaja, näyttelijä ja suunnittelee ja järjestää myös Rovaniemen Design-viikkoja. Juliuksen kerrottua omat taustat, oli nuorisoneuvoston vuoro. Esittelyjen jälkeen päästiin asiaan:

Aluksi käytiin läpi tietyt perusasiat, mitkä ovat kunnan ja valtion tehtävät. Mistä kunta koostuu ja mitä kunta tarjoaa asukkailleen. Julius myös huomioi, että saamelaisilla on kotiseudullaan kulttuuri- ja kielellinen itsehallinto.  On myös hienoa, että Suomen 336 kunnasta noin 200 on toimiva nuorisovaltuusto, jossa 13–18-vuotiaat kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin, kuitenkin parannettavaa edelleen on. Käytiin läpi median vaikutusta politiikkaan ja mietittiin esimerkkejä miten media vaikuttaa politiikkaan ja yksittäisiin politiikkoihin.

Pienen alkulämmittelyn ja keskustelun jälkeen pääsimmekin itse aiheeseen. Puheeseen. Tähän aiheeseen lämmiteltiin keskustelemalla Suomen johtavista nimistä ja heidän puhetavoista josta olikin hyvä siirtyä miettimään puhetta, jonka itse pitää. On tärkeää, että puhuu ”kansankieltä”, riippuen tietenkin kuulijakunnasta. Asiantuntijaympäristössä on ihan sallittua ja ehkä toivottuakin käyttää ammattitermejä. Puhujahan pyrkii kuitenkin vaikuttamaan kuulijoihinsa, joten on tärkeää hyvän retoriikan omaaminen. ”Retoriikkaa on se, kun saamme Helsingin keskustassa grillikioskin myymään aamuyöstä kolme ateriaa velaksi”. Edellinen lause kuvastaakin melko hyvin, mitä se retoriikka on. Puheen pitämisessä pyritään tehdä kuuntelemisesta nautintoa ja herättää kuulijoiden mielenkiinto, sekä voittaa yleisön suosio. Monien keskustelujen, harjoitusten ja kysymysten jälkeen oli aika kirjoittaa puhe.

Aihe oli vapaasti valittava, mutta kuten tästä koulutuksen kohderyhmästä saattaa jo arvata ne olivat saamelaisiin liittyviä. Saara-Maria piti vaikuttavan puheen kielipesistä, hän kertoi lyhyesti kielipesien toiminnasta, historiasta ja kehittämisestä, lisäksi hän kertoi omasta kokemuksestaan kielipesässä saamenkielen oppimisesta. Laura-Maija piti puheen ILO 169-julistuksen konkreettisista ja statuksellisesta merkityksestä saamelaisiin. Elli-Marja piti puheen ”Sodankylän kunnanvaltuustolle”, hän kertoi puheessaan saamen kielilaista ja sen toteutumisesta Sodankylän kunnassa, omakohtaisena kokemuksena hän kertoi asioinnistaan viranomaisessa, josta ei saanut saamenkielistä palvelua ja melkein saattoi luulla, etteivät viranomaiset edes tienneet, että hänellä on siihen oikeus. Elli-Marjan puhe sai kouluttajaltamme suuren huomion ja hymyn hänen huulilleen. Puhe oli kaikin puolin hyvä, oli hyvä ”tikarin isku”, vasten valtuutettujen kasvoja, mutta kuitenkin pehmensi puheen sopivasti loppua kohti.

Ajan rientäessä kovasti eteenpäin ja seuraavan vieraamme saapuessa paikalle, valitettavasti loput puheet jäivät odottamaan suurempia yleisöjä.

Juliuksen koulutus oli mielenkiintoinen, hyödyllinen ja tosi hyvä. Kiitokset Juliukselle!

Kohta pääsette kuulemaan, kuka oli toinen torstain vieraamme ja mitä hän  meille esitteli ja mistä keskustelimme.

Iloisin terveisin

Inka Nuorgam

Tapaaminen Lapsiasiainvaltutettu Maria Kaisa Aulan kanssa

Maanantaina 11. kesäkuuta nuorisoneuvoston jäsenet Elli-Marja Hetta, minä Laura-Maija Niittyvuopio ja nuorisosihteerimme Inka Nuorgam tapasimme Lapsiasiainvaltuutetun Maria Kaisa Aulan. Tapaamisen tarkoitus oli erityisesti keskustella saamelaislapsien- ja nuorien ajankohtaisimmista asioista.

Keskustelimme muun muassa kielipesien tärkeydestä saamelaislapsille ja siitä, kuinka on ehdottoman tärkeää, että niin saamelaisalueelle kuin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle perustetaan kielipesiä. 

Yhdessä kuitenkin pohdimme, että kielipesätoimintaa pitäisi kuitenkin jatkaa lapsen aloittaessa koulun. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa siten, että peruskouluihin perustettaisiin saamenluokkien rinnalle kielipesäluokkia. Kielipesäluokkiin laitettaisiin lapset, jotka eivät ihan vielä puhu äidinkielen tasolla saamea. Kielipesäluokassa lapsi voisi jatkaa kielen vahvistamista ja harjoittelua. Tämä olisi etu myös täysin saamea äidinkielenään puhuville lapsilla, sillä näin he saisivat täysin saamenkielisen ympäristön koulussa omassa luokassaan eikä koulukieli vaihtuisi valtakieleen, niinkuin valitettavan usein käy. 

Peruskoulun jälkeen nuorilla tulisi taas olla mahdollisuus riittäviin äidinkielen opintoihin ja toisen asteen kouluilla tulisi olla velvollisuus järjestää tarvittavat puitteet näille nuorille esimerkiksi opiskella saamen kieltä etänä.

Keskustelimme myös etenkin saamelaisnuorille tyypillisestä ongelmasta eli pitkistä välimatkoista kodin ja koulun välillä. Inarin kunnassakin on vain yksi lukio Ivalossa, jonne esimeriksi Sevettijärveltäkin on matkaa 180 kilometriä. Näiden nuorien täytyy muuttaa lukion asuntoloihin. Monet nuoret muuttavat jo 15-16-vuotiaina pois kotoa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Kuitenkin yleensä se tapahtuu heidän omasta valinnastaan, kun taas näiltä pitkämatkalaisilta ei kukaan oikeastaan kysy ovatko he oikeasti valmiita asumaan itsenäisesti ilman vanhempia. 

15-vuotias yksin asuva nuori saattaa helposti joutua ”mieron tielle” ja pahimmassa tapauksessa nuori syrjäytyy kokonaan. 

Rankka fakta kuitenkin on, ettei jokaiselle pienelle paikkakunnalle vain voida perustaa lukioita, mutta tuemmeko kaikin mahdollisin keinoin näitä nuoria? 

Myös itseäni läheltä koskettavasta aiheesta haluaisin kirjoittaa eli siitä, että kun mietitään ja voivotellaan ettei löydy päteviä saamenkielisiä luokan- ja aineenopettajia. Miksei meillä täällä Suomessa ole sitten saamelaista ja saamenkielistä luokanopettajakoulutusta? 

Lapin yliopistossa minulla on mahdollisuus opiskella saamen kieltä pitkällekkin, mutta entä pedagogiikkaopinnot? Saamelaislapsille pitäisi mielestäni olla oma valtakunnallinen opetussuunnitelma, jossa saamelaisuus olisi mukana jokaisessa oppiaineessa. Tämänhetkinen tilanne mielestäni on ennemmin se, että oppiainet ovat vain käännetty suomen kielestä saameen ja opettajan omalle vastuulle jää paljonko hän huomioi opetuksessaan kulttuurin. Kuinka hyvin saamelaislapset tuntevat vaikkapa oman kansansa historian? 

Paljon on myös käyty keskustelua siitä, että valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan tulisi lisätä enemmän tietoisuutta saamelaisista, sillä suomalaiset tuntevat esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen elämästä ja kulttuurista enemmän kuin omasta alkuperäiskansastaan. 

Tämä onkin todella tärkeää, sillä valtaväestön kouluttaminen lisää suvaitsevaisuutta ja poistaa turhia ennakkoluuloja ja stereotypiota. Myös meidän nuorisoneuvostomme yksi tärkeimmistä tavoitteista on valtaväestön kouluttaminen ja konkreettisena tavoitteena olemme päättäneet ottaa mallia Norjasta ja aloittaa Ofelas-toiminnan myös täällä Suomessa. Ofelas toiminnan idea on siis kierrellä kouluissa kertomassa yleistä faktatietoa saamelaisista. 

Laura-Maija