Haetaan nuorta iloista seminaarin järjestäjää!

Nuorisoneuvosto on päättänyt järjestää seminaarin Helsinkiin lokakuussa 2012. Seminaari on suunnattu päättäjille ja tietenkin on avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaarin yhteyteen on suunniteltu järjestää jonkinlaista katutapahtumaan City Samit ry:n kanssa yhteistyössä.
Seminaari-viikolla nuorisoneuvoston tavoitteena on myös käydä tutustumassa valtionhallintoon.

Seminaarissa kerrotaan Suomen saamelaisnuorista. Seminaarin tärkeimmät puhujatkin ovat itse saamelaisnuoria, eri saamenkielten ryhmistä ja eri elinkeinojen harjoittajat.
Helsingissä asuu nykyään suuri osa Suomen saamelaisista. Katutapahtumalla halutaan löytää kadonneetkin saamelaiset ja kertoa valtaväestölle saamelaisten olemassa olosta.
Nuorisoneuvosto näkee myös tärkeäksi tutustua eri ministeriöihin ja muutenkin valtionhallintoon, niinpä Helsingin matkan aikana, nuorisoneuvosto käy myös tutustumassa näihin.

Nyt nuorisoneuvosto etsiikin omatoimista, sosiaalista, iloista ja idearikasta nuorta järjestämään seminaarin ja katutapahtuman. Seminaarin ja katutapahatuman suunnitteluun on luotu työryhmä ideoimaan niitä, joten yksin ei tarvitse pähkäillä.

Työt tulisi alkamaan mahdollisuuksien mukaan 8.8 Inarissa, mutta jatkossa työskentelypaikasta voidaan neuvotella.

Palkka määrittyy Saamelaiskäräjien palkkauksen mukaan; palkkaluokka VII/V 1359,83€ mahdollisine saamelaisalueen- ja kokemuslisineen.

Jos kiinnostuit lisätietoja saat nuorisosihteeriltä Inka Nuorgamilta, vapaamuotoisen hakemuksen ja CV:n voit myös lähettää viimeistään 5.8 sähköpostitse inka.nuorgam(at)samediggi.fi.

16.6.2012 Koulutus: Blogi ja nettisivut

Kokoonnuimme lauantaina aamusta Sajoksen Silba Nástiin suunnittelemaan ja opettelemaan Nuorisoneuvoston nettisivujen ja blogin käyttöä.

Mukana olivat Laura-Maija, Elli-Marja, Aslak, Inga, Mira, Heli ja tietysti sihteeri Inka.

Aloitimme aamulla yhdeksän maissa kertailemalla mikä on nettisivujemme ja blogin tilanne tällä hetkellä. Nettisivujahan suunniteltiin urakalla jo reilu vuosi sitten Levin kokouksessa, mutta erinäisistä syistä homma ei ole lähtenyt toimimaan toivotulla tavalla. Paras tapa eittämättä on kokoontua yhteen tuottamaan sisältöä sivuille, eli mietittyämme mitä Nuorisoneuvoston sivuilla tulisi olla, jaoimme porukan kirjoituspareihin.

Homma menikin kivuttomasti ja sisältöä alkoi syntyä nopeasti. Lopuksi lähetimme Inkalle kirjoituksemme, ja jännityksellä jäämme odottamaan koska nettisivut julkaistaan.

Opettelimme myös blogin käyttöä, eli yksinkertaisesti miten sinne lisätään teksti ja kuvia. Yksinkertaiseltahan se vaikutti, mutta helpompaa on ymmärtää kun joku näyttää vaihe vaiheelta miten se tehdään. Onneksi Inkalla on homma hallussa!

Mietimme myös pitäisikö blogi lakkauttaa, ja siirtää kaikki sisältö Nuorisoneuvoston nettisivuille? Emme tulleet asian suhteen vielä mihinkään tulokseen, kun katsoimme parhaaksi odottaa ensin nettisivujen aukeamista. Blogiamme on luettu suhteellisen ahkerasti, mutta voisi olla yksinkertaisempaa että kaikki löytyisi saman osoitteen alta netistä.

Aslak, Elli ja Inka touhuissaan.

Kirjoittamisen lomassa ehdimme myös miettiä, pitäisikö meidän hommata käyntikortit neuvostolaisille. Ne tulisivat tarpeen ainakin kun matkustaa ulkomailla neuvoston edustajana, ja miksei kotimaassakin. Jätimme ajatuksen muhimaan ja parhaat tarjoukset kiikaroitaviksi...

Noin yhden maissa lopettelimme ja lähdimme lounaan kautta busseilla kotia kohti.

Vaikka kolmipäiväinen rutistus oli rankka, oli se sen arvoista. Saimme paljon aikaan -hyvä me!

-Heli-

Ofelaš - tietoisku NN:lle

Ofelaš- toiminta Norjassa

Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars järjesti nuorineuvostolle tapaamisen Norjan Ofelaksen Mikkel Rasmus Logjen kanssa.

Mikkel kertoi meille yleisesti perustietoa Norjan Ofelas-toiminnasta. Norjassa on kolme Ofelasta, jotka  valitaan vuodeksi kerrallaan. Ofelaksen tehtävänä on kiertää ympäri Norjan kouluja kertomassa saamelaisista. Enimmäkseen Ofelakset kiertävät toisen asteen kouluja.

Ofelakset ovat 18–25- vuotiaita nuoria saamelaisia ja heiltä vaaditaan perustietoisuus saamelaiskulttuurista ja historiasta. Mikkel kertoi, että työhön hakiessa laaditaan normaali CV ja lisäksi heille pidetään tavallinen työhaastattelu. Ofelaksen tulee olla sanavalmis ja hyvä esiintyjä.

Valituille Ofelaksille pidetään kuuden viikon intensiivikurssi, jossa he opiskelevat 15 opintopisteen verran saamelaiskulttuuria ja historiaa. Mikkel kertoi, että Ofelaksen työ on omalta osaltaan rankkaa sillä työssä joutuu pakostakin matkustelemaan todella paljon. Se kuitenkin on todella antoisaa ja Mikkel sanoikin, että hän voisi hyvin jatkaa työssä toisenkin vuoden.

Mikkel näytti meille kouluille esiteltävän dia-esityksen, mikä oli mielestäni todella kattava. Siinä tuli lyhyesti saamelainen kulttuuri pähkinänkuoressa.

Ofelaš- doaibma Norggas 

Sámi mánáidkulturguovddáža Mánu doaibmajođiheaddji Petra Magga-Vars ordnii nuoraidráđđái deaivvadeami Norgga Ofelaččain Mikkel Rasmus Logjein.

Mikkel muitalii midjiide álmmolaččat vuođđodieđuid Norgga Ofelaš-doaimmas. Norggas lea golbma Ofelačča, geat válljejuvvo jahkái hávil. Ofelačča bargun lea mátkkoštit miehtá Norgga muitaleamen skuvllain sápmelaččaid birra. Eanáš Ofelaččat fitnet muitaleamen joatkkaskuvllain. 

Ofelaččat leat 18-25-jáhkasaččat sámenuorat geain gáibiduvvo nána gelbbolašvuohta sáme kultuvrras ja historjjás. Mikkel muitalii, ahte go viežža bargui nu galgá čállit dábálaš CV ja sidjiide dollojuvvo maid bargojearahallan. Ofelaš galga leat njoavčilisgielat ja čeahppi muitalit.

Ofelaččaide ordnejuvvo guhtta vahkkosaš intensiivakursa sáme kultuvrras ja historjjás, mas sii oččot 15 oahpočuoggá. Mikkel muitalii, ahte Ofelaš-doaibma lea garra bargu daningo dies galgá mátkkoštit nu olu. Dat goit lea maid hirbmat gelddolaš ja Mikkel logaige, ahte son sáhtášii bures joatkkit vel nuppi jagi.

Mikkel čájehii midjiide dia-čájáhusa mii lea oaivvilduvvon skuvllaide. Čájáhusas bođii  sáme historjá ja kultur bures oanehaččat.

Laura-Maija Niittyvuopio

Skuvlejupmi / Koulutus 14.6.2012

Skuvlejupmi

Duorástaga 14 beaivve geassemánus Allianssi sáddii Julius Oförsagd Roavvenjárggas Anárii skuvllet nuoraidráđi. Skuvlejumi fáddan lei sáhkavuorru. Mas dat huksejuvvo, mákkar lea buorre sáhka ja obbalohkai sáhkavuoru doallamis. Nubbin fáddan lei nuoraid váikkuhan vejolašvuođat. Julius leage máŋŋgas mielde, gielddapolitihkkar, ”partiolaisten brändi-johtaja”, neavttar ja plánemin ja ordnemin maid Roavvenjargga Design-váhkkuid. Go Julius lei muitalan iežas birra, lei nuoraidráđi vuorru. Čájahusaid máŋŋa beasaimmet ieš áššai:

Álggos gieđahalaimmet vuođđoáššiid, mat leat gieldda ja stáhta bárggut. Gielddahálddahusas ja maid gielda ordne ássiide. Julius maid fuobmai, ahte sápmelaččain lea sámiid ruoktoguovllus kultuvrralaš- ja gielalaš iešmearrideapmi. Lea maid buorre, ahte Suoma 336 gielddas sullii 200 gielddas lea nuoraid lávdegottit, main 13-18-jáhkasaš gieldda ássit oččot jienaset gullot, goit buoridanvejolašvuođat leat ain. Finaimet čađa media váikkuhusaid poltihkkas ja smiehttaimmet ovdamearkkaid mo media vaikkuha politihkkii ja politihkkariide.

Álgolieggadallama ja ságasdallama máŋŋa beasaimmetge ieš áššai. Sáhkavuorrui.  Dán fádda álggaheimmet ságasdallamiin Suoma njunuš olbmuin ja sin hállan vugiin, main leige buorre njuiket smiehttat sáhkavuoru, man ieš doalla. Lea dehalaš hallat ”dábalaš giela”, dieđusge dat lea guldaleaddjiin gitta. Áššedovdičoahkkimiin lea buorre ja maid goasnu gáibidahtti geavahit ámmatsániid. Sáhkavuoru doalli iska goittot váihkkuhit guldaleaddjiide, de lea maid dehalaš mahttit buorre retorihkka. ”Retorihkka lea dat, go oačču Helssega guovddačiš grillikioska vuovdit iđitijas golbma hamburgera velggiin.” Ovddit cealkka govvida bures mii lea retorihkka. Sáhkavuoru doallamis iskat guldaleamis bargat hui gelddolaš ja rávkkat guldaleadjiid berošdumi ja vuoittit guldaleaddjiit iečas beallai. Mánggaid ságasdallamiid, hárjehusaid ja gážaldagaid máŋŋa leige áigi čállit sáhkavuoru.

Fádda oaččui váljjet ieš, muhto go geahčča dan skuvlejumi oassalasdiit sáhttage jo measta árvidit ahte dat sáhkavuorut leddje sámiáššiid birra. Saara-Maria doalai buorre sáhkavuoru giellabesiin, son muitalii oanehaččat dan doaimmas, historjjas ja ovdáneamis lássin son muita, ii iečas vásahusa sámegiela oahppamis giellabeasis. Laura-Maija doalai sáhkavuoru ILO 169-julggašdusa konkreehtalaš ja symbolalaš mearkkašumis sápmelaččaide. Elli-Marja doalai sáhkavuoru ”Soađegili gielddaráđđehussii”, son muitalii sámegiellalágas ja dan ollašuvvamis Soađegili gielddas, iečas vásahussan son muitalii gálledeamis virgeoapmehaččaiguin gos ii oččon sámegielat bálvalusa ja measta sáhtiige jáhkkit, ahte sii eai obba diehttan, ahte sus lea vuigatvuohta oaččut dan. Elli-Marja sáhkavuorru oaččui skuvlejeaddjis buorre árvvošdallama ja moji su báksamiide. Sáhka lei hui buorre, lei buorre ”čugget niibbiin” láhttuid, muhto goittot loahppageahčai gehppođii sáhkavuoru.

Go áigi hurgilii ovddosguvllui ja min čuovvovaš guossi boađedettiin, váidaláhtti gal, muhto loahppat sáhkavuorut báhcce vuordit stuorat estradaid.

Juliusa skuvlejupmi lei miellagiddevaš, ávkkaláš ja hui buorre. Giitu Julius!

Fárga beassabehket gullat gii lei nubbi guossi, mas son muitalii ja mas mii ságasdalaimmet.

Movttegis dearvuođain

Evá Hánssa Nillá Iŋgá


Koulutus

Torstaina 14.pvänä kesäkuuta, Allianssi lähetti Julius Oförsagdin Rovaniemeltä Inariin kouluttamaan nuorisoneuvostoa. Koulutuksen teemana oli puhe. Mistä puhe koostuu, millainen on hyvä puhe ja ylipäänsä puheen pitämisestä. Toinen teema oli nuorisokentillä vaikuttaminen. Julius onkin monessa mukana, kunnallispoliitikko, partiolaisten brändi-johtaja, näyttelijä ja suunnittelee ja järjestää myös Rovaniemen Design-viikkoja. Juliuksen kerrottua omat taustat, oli nuorisoneuvoston vuoro. Esittelyjen jälkeen päästiin asiaan:

Aluksi käytiin läpi tietyt perusasiat, mitkä ovat kunnan ja valtion tehtävät. Mistä kunta koostuu ja mitä kunta tarjoaa asukkailleen. Julius myös huomioi, että saamelaisilla on kotiseudullaan kulttuuri- ja kielellinen itsehallinto.  On myös hienoa, että Suomen 336 kunnasta noin 200 on toimiva nuorisovaltuusto, jossa 13–18-vuotiaat kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin, kuitenkin parannettavaa edelleen on. Käytiin läpi median vaikutusta politiikkaan ja mietittiin esimerkkejä miten media vaikuttaa politiikkaan ja yksittäisiin politiikkoihin.

Pienen alkulämmittelyn ja keskustelun jälkeen pääsimmekin itse aiheeseen. Puheeseen. Tähän aiheeseen lämmiteltiin keskustelemalla Suomen johtavista nimistä ja heidän puhetavoista josta olikin hyvä siirtyä miettimään puhetta, jonka itse pitää. On tärkeää, että puhuu ”kansankieltä”, riippuen tietenkin kuulijakunnasta. Asiantuntijaympäristössä on ihan sallittua ja ehkä toivottuakin käyttää ammattitermejä. Puhujahan pyrkii kuitenkin vaikuttamaan kuulijoihinsa, joten on tärkeää hyvän retoriikan omaaminen. ”Retoriikkaa on se, kun saamme Helsingin keskustassa grillikioskin myymään aamuyöstä kolme ateriaa velaksi”. Edellinen lause kuvastaakin melko hyvin, mitä se retoriikka on. Puheen pitämisessä pyritään tehdä kuuntelemisesta nautintoa ja herättää kuulijoiden mielenkiinto, sekä voittaa yleisön suosio. Monien keskustelujen, harjoitusten ja kysymysten jälkeen oli aika kirjoittaa puhe.

Aihe oli vapaasti valittava, mutta kuten tästä koulutuksen kohderyhmästä saattaa jo arvata ne olivat saamelaisiin liittyviä. Saara-Maria piti vaikuttavan puheen kielipesistä, hän kertoi lyhyesti kielipesien toiminnasta, historiasta ja kehittämisestä, lisäksi hän kertoi omasta kokemuksestaan kielipesässä saamenkielen oppimisesta. Laura-Maija piti puheen ILO 169-julistuksen konkreettisista ja statuksellisesta merkityksestä saamelaisiin. Elli-Marja piti puheen ”Sodankylän kunnanvaltuustolle”, hän kertoi puheessaan saamen kielilaista ja sen toteutumisesta Sodankylän kunnassa, omakohtaisena kokemuksena hän kertoi asioinnistaan viranomaisessa, josta ei saanut saamenkielistä palvelua ja melkein saattoi luulla, etteivät viranomaiset edes tienneet, että hänellä on siihen oikeus. Elli-Marjan puhe sai kouluttajaltamme suuren huomion ja hymyn hänen huulilleen. Puhe oli kaikin puolin hyvä, oli hyvä ”tikarin isku”, vasten valtuutettujen kasvoja, mutta kuitenkin pehmensi puheen sopivasti loppua kohti.

Ajan rientäessä kovasti eteenpäin ja seuraavan vieraamme saapuessa paikalle, valitettavasti loput puheet jäivät odottamaan suurempia yleisöjä.

Juliuksen koulutus oli mielenkiintoinen, hyödyllinen ja tosi hyvä. Kiitokset Juliukselle!

Kohta pääsette kuulemaan, kuka oli toinen torstain vieraamme ja mitä hän  meille esitteli ja mistä keskustelimme.

Iloisin terveisin

Inka Nuorgam

Tapaaminen Lapsiasiainvaltutettu Maria Kaisa Aulan kanssa

Maanantaina 11. kesäkuuta nuorisoneuvoston jäsenet Elli-Marja Hetta, minä Laura-Maija Niittyvuopio ja nuorisosihteerimme Inka Nuorgam tapasimme Lapsiasiainvaltuutetun Maria Kaisa Aulan. Tapaamisen tarkoitus oli erityisesti keskustella saamelaislapsien- ja nuorien ajankohtaisimmista asioista.

Keskustelimme muun muassa kielipesien tärkeydestä saamelaislapsille ja siitä, kuinka on ehdottoman tärkeää, että niin saamelaisalueelle kuin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle perustetaan kielipesiä. 

Yhdessä kuitenkin pohdimme, että kielipesätoimintaa pitäisi kuitenkin jatkaa lapsen aloittaessa koulun. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa siten, että peruskouluihin perustettaisiin saamenluokkien rinnalle kielipesäluokkia. Kielipesäluokkiin laitettaisiin lapset, jotka eivät ihan vielä puhu äidinkielen tasolla saamea. Kielipesäluokassa lapsi voisi jatkaa kielen vahvistamista ja harjoittelua. Tämä olisi etu myös täysin saamea äidinkielenään puhuville lapsilla, sillä näin he saisivat täysin saamenkielisen ympäristön koulussa omassa luokassaan eikä koulukieli vaihtuisi valtakieleen, niinkuin valitettavan usein käy. 

Peruskoulun jälkeen nuorilla tulisi taas olla mahdollisuus riittäviin äidinkielen opintoihin ja toisen asteen kouluilla tulisi olla velvollisuus järjestää tarvittavat puitteet näille nuorille esimerkiksi opiskella saamen kieltä etänä.

Keskustelimme myös etenkin saamelaisnuorille tyypillisestä ongelmasta eli pitkistä välimatkoista kodin ja koulun välillä. Inarin kunnassakin on vain yksi lukio Ivalossa, jonne esimeriksi Sevettijärveltäkin on matkaa 180 kilometriä. Näiden nuorien täytyy muuttaa lukion asuntoloihin. Monet nuoret muuttavat jo 15-16-vuotiaina pois kotoa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Kuitenkin yleensä se tapahtuu heidän omasta valinnastaan, kun taas näiltä pitkämatkalaisilta ei kukaan oikeastaan kysy ovatko he oikeasti valmiita asumaan itsenäisesti ilman vanhempia. 

15-vuotias yksin asuva nuori saattaa helposti joutua ”mieron tielle” ja pahimmassa tapauksessa nuori syrjäytyy kokonaan. 

Rankka fakta kuitenkin on, ettei jokaiselle pienelle paikkakunnalle vain voida perustaa lukioita, mutta tuemmeko kaikin mahdollisin keinoin näitä nuoria? 

Myös itseäni läheltä koskettavasta aiheesta haluaisin kirjoittaa eli siitä, että kun mietitään ja voivotellaan ettei löydy päteviä saamenkielisiä luokan- ja aineenopettajia. Miksei meillä täällä Suomessa ole sitten saamelaista ja saamenkielistä luokanopettajakoulutusta? 

Lapin yliopistossa minulla on mahdollisuus opiskella saamen kieltä pitkällekkin, mutta entä pedagogiikkaopinnot? Saamelaislapsille pitäisi mielestäni olla oma valtakunnallinen opetussuunnitelma, jossa saamelaisuus olisi mukana jokaisessa oppiaineessa. Tämänhetkinen tilanne mielestäni on ennemmin se, että oppiainet ovat vain käännetty suomen kielestä saameen ja opettajan omalle vastuulle jää paljonko hän huomioi opetuksessaan kulttuurin. Kuinka hyvin saamelaislapset tuntevat vaikkapa oman kansansa historian? 

Paljon on myös käyty keskustelua siitä, että valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan tulisi lisätä enemmän tietoisuutta saamelaisista, sillä suomalaiset tuntevat esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen elämästä ja kulttuurista enemmän kuin omasta alkuperäiskansastaan. 

Tämä onkin todella tärkeää, sillä valtaväestön kouluttaminen lisää suvaitsevaisuutta ja poistaa turhia ennakkoluuloja ja stereotypiota. Myös meidän nuorisoneuvostomme yksi tärkeimmistä tavoitteista on valtaväestön kouluttaminen ja konkreettisena tavoitteena olemme päättäneet ottaa mallia Norjasta ja aloittaa Ofelas-toiminnan myös täällä Suomessa. Ofelas toiminnan idea on siis kierrellä kouluissa kertomassa yleistä faktatietoa saamelaisista. 

Laura-Maija 

Ensi viikon ohjelmaa ja mietteitä tulevasta NN:n kokouksesta

Maanantaina nuorisoneuvostolla on tapaaminen lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan kanssa. Tapaamiseen on näillä näkymin nuorisoneuvostosta osallistumassa sihteerimme Inka, pj Laura, minä (Elli-Marja) ja Inga. Tapaaminen on Sajoksessa ja tarkoituksena on keskustella vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista ja muutenkin saamelaislapsista-ja nuorista.

Torstaina nuorisoneuvostolle on luvassa koulutusta, jonka tulee pitämään Alliansin edustaja. Koulutuksen avulla saamme tietoa nuorten vaikutusmahdollisuuksista ja koulutuksen tarkoituksena on tietenkin innostaa meitä vaikuttamaan entistä enemmän saamelaisnuoria koskeviin asioihin.

Perjantaina meillä onkin nuorisoneuvoston kokous. Asialistalla on mm. tavoitteiden laatimista kuluvalle vuodelle sekä koko toimikaudelle ja blogi- ja nettisivuasiaa. Nuorisoneuvosto on edellisessä kokouksessaan päättänyt yhteistyöstä sveitsiläisen ihmisoikeuksia ajavan järjestön Incomindios:in kanssa. Nuorisoneuvostosta nimetään kaksi edustajaa Sveitsin Zurichissä järjestettävään alkuperäiskansaoikeuksien koulutukseen, ja mikäli kaikki onnistuu, nämä kaksi matkaavat elokuussa kouluttautumaan.

 Nuorisoneuvoston tavoitteisiin on kirjattu saamelaisten oikeuksista tiedottaminen. Monet saamelaisnuoret eivät ole tietoisia esimerkiksi kielellisistä oikeuksistaan, ja tähän nuorisoneuvosto haluaa puuttua. Kun saamelaisnuoret ovat tietoisia oikeuksistaan, se rohkaisee heitä osallistumaan enemmän yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Kokouksessa keskustelemme koulutuksen järjestämisestä ja toivottavasti myös päätämme järjestää tälläisen.

Asialistalta löytyy lisäksi mm. Ijahis idja 2012, Saamelaisneuvoston konferenssi ja kannanottopyyntö Mirka Halosen tekemään opinnäytetyöhön “Utsjokelainen koulupudokas, Saamelaisen elämäntavan ja kasvatuksen vaikutus koulupudokkuuteen”.  Opinnäytetyössä tulee esille, kuinka utsjokelaiset nuoret keskeyttävät koulun useammin kuin muualla, ja syitä tähän on pitkät välimatkat, väärä opintoala ja kielivaikudet. Toivottavasti kokouksessa tulee keskustelua aiheesen liittyen, sillä nämä samat ongelmat koskettavat varmasti monia saamelaisnuoria. 

Kokouksessa nimeämme myös nuorisoneuvoston edustajan saamelaiskäräjien kokoukseen, joka pidetään 20.6. – Onhan meillä puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien kokouksessa.

Perjantaisin terveisin Elli-Marja

Oanehaččat seamma sámegillii - Boahttevahku prográmma

Vuossárgga mii deaivvadit mánáidáittardeaddji Maria Kaisa Aula Anáris. Deaivvádeapmái leat boahtime nuoraidráđis  nuoraidčálli Inka, ságadoalli Laura, mun (Elli-Marja) ja Inga Oulus. Soitá leat ahte earátge nuoraidráđis oassálastet go gullet ahte Inka lea diŋgon dohko gáfe ja bullá ;) .....  

Duorastaga mis lea skuvlejupmi, man ulbmilin lea muitalit nuoraid váikkuhanvejolášvuođain dáppe Suomas ja seammas movttiidahtit geavahit daid váikkuhanvejolašvuođaid.

Bearjadaga mis lea nuoraidráđi čoahkkin.  Čoahkkimis mii gieđahallat ee. nuoraidráđi  dán jagi ja olles doaibmabaji ulbmiliid ja áššelisttus leat  maid blogi ja neahttasiidduid ođasmahttin, skuvlejupmi sámenuoraide, Ijahis idja 2012 ja Sámiráđi konfereanssa 2012.

Mii maiddái namuhit nuoraidráđi ovttasteaddji sámedikki dievasčoahkkimii.

Lasi čoahkkin- ságaid de čoahkkima maŋŋel dáppe bloggas! Mu mielas lea hui dehaláš čállit deike maid sámegillii ja sávvan mii oažžut fargga lohkat maid anáraš- ja nuortalašgielat teavsttaid dáppe.     

-EMH- 

Speech by Laura-Maija Niittyvuopio on United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues/ SIde event Engaging and Empowering Indigenous Youth

Respected participants. You are most welcome to participate to this side event behalf of Saami youth Council and Saami Parliament of Finland.
My name is Laura Niittyvuopio and I come from Utsjoki at the border of
Finland and Norway where 1200 people live. My family and I are
reindeer herders, but I'm also studying education in the
University of Lapland in Rovaniemi. My mother tongue is north Sámi.
I am the leader of the Sami Parliament's Youth Council IN FINLAND and
I would like to tell you little bit of our council and what we do.

The Sami Parliament (Samediggi) is the self-government body of the
Sami, legislated at the beginning of 1996. Its main purpose is to plan
and implement the cultural self-government guaranteed to the Sami as
and indigenous people in the constitution of Finland. Youth council is the newest council of Samediggi. Youth Council was established of 2011 and there are 15 members between ages 15-25. In Finland we have three sami languages, north, anar and skolt saami.  All three sámi languages and cultural groups from around Finland are represented in the council.

The Sami Parliament has prioritized the development of Sámi youth
participation in the Sámi parliamentary work. It considers that it is
important to hear Sami youth voice and it has made it possible
that we have really good possibilities to impact. The Sámi youth in
Finland have better possibilities to participate in Sámi parliamentary
work at the highest level than the Sámi youth in other Nordic
countries. Our Sámi youth council is unique, because it has a right to
speak at the Sámi parliament plenum that meets 4-5 times a year.  The
Plenum is highest political organ of the Sami. The
Sámi youth council is also free to decide its agenda and priorities.
This way the voice of the Sámi youth can truly be heard in Finland.

The youth council has recently started its work. So far our main
priorities have been to improve linguistic and cultural rights and bring
Sami youth together. It's one of our biggest challenge because
saami people live all over Finland  and 65 % of saami youth
lives outside of the saami home area. Traditional Saami home area is defined in the act of Sami Parliament.     It covers the area of municipalities Enontekiö, Inari and Utsjoki and Lappi reindeer herding district in the municipality of Sodankylä. The task of the youth council is also express the opinion of young saami people in matters concerning them.

One of our purposes is to arraign meetings for saami youth all over
the Finland. Last year our youth council organized Nordic Sami Youth
conference where sami youngsters from Finland, Sweden, Norway and
Russia were represented.
Theme of the conference was traditional knowledge and tourism,f.e how Finnish tourism industry abuses Sami culture in tourism. There were lots a conversation about this theme and it was really interesting to hear what kind of opinions other youth have.

The Sami Parliamentary Council (SPC) is the co-operational body for the Sami parliaments in Finland, Norway and Sweden and in the conference we had an idea to establish a joint youth council under it. !! The common youth council is really important for us because we are the same Sami people although
borderlines of countries are separating us. Common organ would strengthen sense belonging and communality of Sami youth

Many youth doesn't know their rights as an indigenous people,
especially youth who are living out side of the saami area. That's
why youth council considers that is important to increase knowledge of
their linguist and cultural rights so that they can demand them. Also is really
important to inform representatives of majority culture  about the saami people and our rights.
Members of majority culture have very little knowledge on saami people. Youth council is going to organize in the near future a seminar and a campaign on the rights of Sami youth in Finlands capital Helsinki.

The Sami Parliament of Finland is very concerned
about the situation of all three saami languages in Finland. ALL saami
languageS ARE endangered and two of them are extremely endangered.
Finnish government should react to this alarming situation immediately
and give us enough resources to act. Language is so big part of a
culture that if it disappears we lose first big part of our culture
and finally rest of it will disappear.

Saami parliament has demanded that Finland improves Saami people right to self-determination.  According to the act of Saami parliament authorities are obligated to negotiate with the Saami parliament on matters concerning Saami people. Unfortunately the authorities aren’t obligated to take into consideration saami parliament’s views. This hampers saami people’s right to self-determination.  Act of saami parliament defines who is a saami.   The highest decision power lies with the Finnish supreme administrative court. This is clearly a violation of the sámi cultural autonomy
granted to us in the constitution of Finland.

We should have more authority and Finnish government should be
required to discuss about issues considering Sami with Sami Parliament that we would  be satisfied  with the conclusion.

We expect and hope that the government will ratify ILO (International
Labour Organization) convention 169 concerning the rights of
indigenous peoples. Ratification of ILO will secure sami’s traditional
cultures, for example reindeer herding, and it would also have
symbolic meaning, and as we have understood, would improve the
reputation of Finland abroad in terms of its human right record.
Ratification of the ILO convention 169 is written in the political
programme of the Finnish government so the momentum for the
ratification is there and we have high hopes that it will come true
in the next few years.

We are proud to have been given the opportunity to represent the Sámi
youth through the youth council and also to present our work here at
the Unpfii. We also know that we have big responsibility because the
sámi parliament of Finland has high expectations of us as future
leaders of the Sámi people in Finland. The future holds a lot of
challenges and there is a lot of work to improve the rights of the
Sámi people in Finland. It is however a privilege to be part of the
youth council because our culture means so much to us.

Laura-Maija Niittyvuopio

Leader of Sámi Parliament's Youth Council