Ensi viikon ohjelmaa ja mietteitä tulevasta NN:n kokouksesta

Maanantaina nuorisoneuvostolla on tapaaminen lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan kanssa. Tapaamiseen on näillä näkymin nuorisoneuvostosta osallistumassa sihteerimme Inka, pj Laura, minä (Elli-Marja) ja Inga. Tapaaminen on Sajoksessa ja tarkoituksena on keskustella vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista ja muutenkin saamelaislapsista-ja nuorista.

Torstaina nuorisoneuvostolle on luvassa koulutusta, jonka tulee pitämään Alliansin edustaja. Koulutuksen avulla saamme tietoa nuorten vaikutusmahdollisuuksista ja koulutuksen tarkoituksena on tietenkin innostaa meitä vaikuttamaan entistä enemmän saamelaisnuoria koskeviin asioihin.

Perjantaina meillä onkin nuorisoneuvoston kokous. Asialistalla on mm. tavoitteiden laatimista kuluvalle vuodelle sekä koko toimikaudelle ja blogi- ja nettisivuasiaa. Nuorisoneuvosto on edellisessä kokouksessaan päättänyt yhteistyöstä sveitsiläisen ihmisoikeuksia ajavan järjestön Incomindios:in kanssa. Nuorisoneuvostosta nimetään kaksi edustajaa Sveitsin Zurichissä järjestettävään alkuperäiskansaoikeuksien koulutukseen, ja mikäli kaikki onnistuu, nämä kaksi matkaavat elokuussa kouluttautumaan.

 Nuorisoneuvoston tavoitteisiin on kirjattu saamelaisten oikeuksista tiedottaminen. Monet saamelaisnuoret eivät ole tietoisia esimerkiksi kielellisistä oikeuksistaan, ja tähän nuorisoneuvosto haluaa puuttua. Kun saamelaisnuoret ovat tietoisia oikeuksistaan, se rohkaisee heitä osallistumaan enemmän yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Kokouksessa keskustelemme koulutuksen järjestämisestä ja toivottavasti myös päätämme järjestää tälläisen.

Asialistalta löytyy lisäksi mm. Ijahis idja 2012, Saamelaisneuvoston konferenssi ja kannanottopyyntö Mirka Halosen tekemään opinnäytetyöhön “Utsjokelainen koulupudokas, Saamelaisen elämäntavan ja kasvatuksen vaikutus koulupudokkuuteen”.  Opinnäytetyössä tulee esille, kuinka utsjokelaiset nuoret keskeyttävät koulun useammin kuin muualla, ja syitä tähän on pitkät välimatkat, väärä opintoala ja kielivaikudet. Toivottavasti kokouksessa tulee keskustelua aiheesen liittyen, sillä nämä samat ongelmat koskettavat varmasti monia saamelaisnuoria. 

Kokouksessa nimeämme myös nuorisoneuvoston edustajan saamelaiskäräjien kokoukseen, joka pidetään 20.6. – Onhan meillä puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien kokouksessa.

Perjantaisin terveisin Elli-Marja

Oanehaččat seamma sámegillii - Boahttevahku prográmma

Vuossárgga mii deaivvadit mánáidáittardeaddji Maria Kaisa Aula Anáris. Deaivvádeapmái leat boahtime nuoraidráđis  nuoraidčálli Inka, ságadoalli Laura, mun (Elli-Marja) ja Inga Oulus. Soitá leat ahte earátge nuoraidráđis oassálastet go gullet ahte Inka lea diŋgon dohko gáfe ja bullá ;) .....  

Duorastaga mis lea skuvlejupmi, man ulbmilin lea muitalit nuoraid váikkuhanvejolášvuođain dáppe Suomas ja seammas movttiidahtit geavahit daid váikkuhanvejolašvuođaid.

Bearjadaga mis lea nuoraidráđi čoahkkin.  Čoahkkimis mii gieđahallat ee. nuoraidráđi  dán jagi ja olles doaibmabaji ulbmiliid ja áššelisttus leat  maid blogi ja neahttasiidduid ođasmahttin, skuvlejupmi sámenuoraide, Ijahis idja 2012 ja Sámiráđi konfereanssa 2012.

Mii maiddái namuhit nuoraidráđi ovttasteaddji sámedikki dievasčoahkkimii.

Lasi čoahkkin- ságaid de čoahkkima maŋŋel dáppe bloggas! Mu mielas lea hui dehaláš čállit deike maid sámegillii ja sávvan mii oažžut fargga lohkat maid anáraš- ja nuortalašgielat teavsttaid dáppe.     

-EMH- 

Speech by Laura-Maija Niittyvuopio on United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues/ SIde event Engaging and Empowering Indigenous Youth

Respected participants. You are most welcome to participate to this side event behalf of Saami youth Council and Saami Parliament of Finland.
My name is Laura Niittyvuopio and I come from Utsjoki at the border of
Finland and Norway where 1200 people live. My family and I are
reindeer herders, but I'm also studying education in the
University of Lapland in Rovaniemi. My mother tongue is north Sámi.
I am the leader of the Sami Parliament's Youth Council IN FINLAND and
I would like to tell you little bit of our council and what we do.

The Sami Parliament (Samediggi) is the self-government body of the
Sami, legislated at the beginning of 1996. Its main purpose is to plan
and implement the cultural self-government guaranteed to the Sami as
and indigenous people in the constitution of Finland. Youth council is the newest council of Samediggi. Youth Council was established of 2011 and there are 15 members between ages 15-25. In Finland we have three sami languages, north, anar and skolt saami.  All three sámi languages and cultural groups from around Finland are represented in the council.

The Sami Parliament has prioritized the development of Sámi youth
participation in the Sámi parliamentary work. It considers that it is
important to hear Sami youth voice and it has made it possible
that we have really good possibilities to impact. The Sámi youth in
Finland have better possibilities to participate in Sámi parliamentary
work at the highest level than the Sámi youth in other Nordic
countries. Our Sámi youth council is unique, because it has a right to
speak at the Sámi parliament plenum that meets 4-5 times a year.  The
Plenum is highest political organ of the Sami. The
Sámi youth council is also free to decide its agenda and priorities.
This way the voice of the Sámi youth can truly be heard in Finland.

The youth council has recently started its work. So far our main
priorities have been to improve linguistic and cultural rights and bring
Sami youth together. It's one of our biggest challenge because
saami people live all over Finland  and 65 % of saami youth
lives outside of the saami home area. Traditional Saami home area is defined in the act of Sami Parliament.     It covers the area of municipalities Enontekiö, Inari and Utsjoki and Lappi reindeer herding district in the municipality of Sodankylä. The task of the youth council is also express the opinion of young saami people in matters concerning them.

One of our purposes is to arraign meetings for saami youth all over
the Finland. Last year our youth council organized Nordic Sami Youth
conference where sami youngsters from Finland, Sweden, Norway and
Russia were represented.
Theme of the conference was traditional knowledge and tourism,f.e how Finnish tourism industry abuses Sami culture in tourism. There were lots a conversation about this theme and it was really interesting to hear what kind of opinions other youth have.

The Sami Parliamentary Council (SPC) is the co-operational body for the Sami parliaments in Finland, Norway and Sweden and in the conference we had an idea to establish a joint youth council under it. !! The common youth council is really important for us because we are the same Sami people although
borderlines of countries are separating us. Common organ would strengthen sense belonging and communality of Sami youth

Many youth doesn't know their rights as an indigenous people,
especially youth who are living out side of the saami area. That's
why youth council considers that is important to increase knowledge of
their linguist and cultural rights so that they can demand them. Also is really
important to inform representatives of majority culture  about the saami people and our rights.
Members of majority culture have very little knowledge on saami people. Youth council is going to organize in the near future a seminar and a campaign on the rights of Sami youth in Finlands capital Helsinki.

The Sami Parliament of Finland is very concerned
about the situation of all three saami languages in Finland. ALL saami
languageS ARE endangered and two of them are extremely endangered.
Finnish government should react to this alarming situation immediately
and give us enough resources to act. Language is so big part of a
culture that if it disappears we lose first big part of our culture
and finally rest of it will disappear.

Saami parliament has demanded that Finland improves Saami people right to self-determination.  According to the act of Saami parliament authorities are obligated to negotiate with the Saami parliament on matters concerning Saami people. Unfortunately the authorities aren’t obligated to take into consideration saami parliament’s views. This hampers saami people’s right to self-determination.  Act of saami parliament defines who is a saami.   The highest decision power lies with the Finnish supreme administrative court. This is clearly a violation of the sámi cultural autonomy
granted to us in the constitution of Finland.

We should have more authority and Finnish government should be
required to discuss about issues considering Sami with Sami Parliament that we would  be satisfied  with the conclusion.

We expect and hope that the government will ratify ILO (International
Labour Organization) convention 169 concerning the rights of
indigenous peoples. Ratification of ILO will secure sami’s traditional
cultures, for example reindeer herding, and it would also have
symbolic meaning, and as we have understood, would improve the
reputation of Finland abroad in terms of its human right record.
Ratification of the ILO convention 169 is written in the political
programme of the Finnish government so the momentum for the
ratification is there and we have high hopes that it will come true
in the next few years.

We are proud to have been given the opportunity to represent the Sámi
youth through the youth council and also to present our work here at
the Unpfii. We also know that we have big responsibility because the
sámi parliament of Finland has high expectations of us as future
leaders of the Sámi people in Finland. The future holds a lot of
challenges and there is a lot of work to improve the rights of the
Sámi people in Finland. It is however a privilege to be part of the
youth council because our culture means so much to us.

Laura-Maija Niittyvuopio

Leader of Sámi Parliament's Youth Council

Nuorisoneuvostolaiset Brysselissä







Nils-Heikki Paltto, Laura-Maija Niittyvuopio, Inka Nuorgam,
Elli-Marja Hetta ja Saara-Maria Salonen

Nuorisoneuvoston jäsenet Nils-Heikki Paltto, Laura-Maija Niittyvuopio, Elli-Marja Hetta ja Saara-Maria Salonen saivat hienon mahdollisuuden lähteä edustamaan Saamelaiskäräjien delegaatiossa Brysseliin tammikuussa 2012. Muita delegaation jäseniä olivat Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars, Tuomas-Aslak Juuso, oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, esittelijä Minna Vaarala ja meidän iki-ihana ja ahkera sihteerimme Inka Nuorgam!

 

     Vierailumme tarkoitus oli käydä tutustumassa parlamenttitaloon, miltä se näyttää ja mitä siellä todella tehdään. Tapasimme myös MEP-edustajat Satu Hassin ja Sirpa Pietikäisen, jotka kertoivat meille toimistaan EU:ssa.



MEP Satu Hassi

MEP Sirpa Pietikäinen


Reissun kohokohta oli kyllä ehdottomasti (ainakin omasta mielestäni) Vulnerable Arctic- näyttelyn avajaiset, jonne Satu Hassi oli kutsunut meidät kunniavieraiksi. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi avasi avajaistilaisuuden puheella, jossa hän ilmaisi huolensa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta erityisesti saamelaisten harjoittamaan perinteiseen poronhoitoon.  Avajaistilaisuudessa myös kuultiin Wimme Saaren, Petra Magga-Varsin, Tuomas-Aslak Juuson ja Nils-Heikki Palton joikua. 

Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso ja
Nils-Heikki Paltto

Illallisella Etiopilaisessa.




Avajaisten jälkeen Satu Hassi oli kutsunut delegaatiomme illalliselle etiopialaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvin eksoottista ja herkullista (ainakin siis minun mielestäni, ihan jokaiseen ruoka ei tainnut samalla lailla kolahtaa..) Illallisella kävimme mielenkiintoisia keskusteluja niin kunta, valtion kuin unioni tason politiikasta.

Allekirjoittanut kiittää kaikkia paikalla olleita mahtavasta reissusta ja seurasta!

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja

Laura-Maija Niittyvuopio

Saamelaisnuoret maalla, merellä ja ilmassa

Nuorisoneuvoston blogi on ollut talviunilla, mut nyt on aika herätä kevät kiihkoon.

Pitkä viikko alkoi Suomen saamelaisnuoret ry:n  vuosikokouksessa Karigasniemellä.
Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin uusi puheenjohtaja, oikeastaan "vanha" puheenjohtaja, eli Tuomas Aslak Juuso jatkoi ja varapuheenjohtajana jatkoi Anne-Maria Magga sekä uusi hallitus, joka kuitenkin pysyi aika lailla samana, kuin edellinen joka oli toiminut vain vähän aikaa, mutta hyvin aktiivisesti.
Kokouksessa mietittiin ja päätettiin myös UNPFII:n side event.n järjestämisestä, mikäli rahoitus saadaan (peukut pystyyn). Illalla paikallisessa menomestassa oli soittamassa uusi saamelaisbändi Irdon ja räppäämässä paikallinen Ailu Valle!

Nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Saara-Maria Salonen (Sarkkis) ja vs. nuorisosihteeri Inka Nuorgam (Inka) lähtivät matkaan myöhään sunnuntai iltana, Suomen saamelaisnuoret ry:n (SSN) vuosikokous viikonlopun jälkeen. Olimme sunnuntai yönä myöhään perillä Helsingissä, mutta maanantaina oli onneksi vain kaksi tärkeää juttua. Ensin kävimme aamupalalla ja myöhemmin päivällisellä. Siinä välissä kävimme viemässä tärkeän hakemuksen Opetus- ja Kulttuuriministeriöön Immo Parviaiselle. Oli mukavaa vihdoin nähdä ihminen josta kuulee monesti puhuttavan ja Immo osoittautui oikeaksi lapin tietäjäksi. Myöhemmin kävimme tutustumassa Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin toimistoon ja Evaan ja keskustelemassa tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Ensimmäinen yllätys toimistolle mentäessä oli, että ovessa luki myös "Veahádatsáttaolmmos" ja että sisällä oli kaikki kolme saamen kieltä vahvasti esillä.

Eva on aidosti mukava ihminen ja kiinnostunut saamelaisista ja meidän asioista. Evalta myös saimme huippupaljon hyvin ideoita tulevaisuutta varten. Myös tietämättömyytemme suomenruotsalaisista hämmästytti meidät. Opimme toinen toisiltamme paljon ja tiesittekös, että "In Finland har vi this thing called reilu meininki", Vähemmistövaltuutettu on 10 vuotta. Vierailusta päällimmäisenä mieleen jäi suomenruotsalaisten kampanja muutama vuosi sitten, jossa he olivat teettäneet t-paitoja joissa luki "Älä löi, en ole hurri". Pitäisikö meidänkin ottaa mallia tästä? (hyviä ehdotuksia otamme vastaan). Kiitokset Piritalle tapaamisen järjestämisestä!

Katsoimme maanantai-iltana Titanicin ja tiistaina maa ei enää riittänyt meille, joten lähdimme merille, Allianssin 20-vuotis risteilylle (onnea Allianssi)!  Risteily kokosi Suomen nuorisotyöntekijöitä n. 1 300 kappaletta. Aamupäivällä olimme risteilyn avajaisissa Savoy-teatterilla, puhujana oli mm. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, joka myös taiteili Allianssi 20-v graffitin, joka on nähtävillä Alli-talolla. Keskustelua veti Uutisvuodosta tuttu Baba Lybeck.
Avajaisista matka jatkui suoraan laivalle, jossa löyttäydyimme yhteen SSN:n hulvattomien tyttöjen Ida Helanderin ja Unna Pulskan kanssa. Risteilyllä saamelaisnuoret pantiin heti hommiin, nimittäin paneelikeskustelu kuntauudistuksesta alkoi heti ja meillähän on siihen sanottavaa, koska koolla on väliä. Paneelia veti iloisen rempseä Leena Ruotsalainen ja panelissa istuivat kansanedustaja Antti notkea Kaikkonen ja Antti antti Lindtman, sekä tutkija Tomi Kiilakoski. Sivukommentaattorina oli jo entuudestaan tuttu Petri Cederlöf.  Kuntauudistusta lähestyttiin kolmen eri teeman kautta, joista ensimmäinen oli

Nuorisotyön asemointi ja nuorten hyvinvointi, jossa pohjustajana oli Anne Pänkäläinen. Toisena suurena teemana oli identiteetti jossa pohjustajina toimivat saamelaisnuoret, eli me! Kolmas teema oli demokratia, jossa pohjustajana oli asiantunteva Sini Koripinen.

Meidän osalta paneeli meni kovin nopeasti, mutta kerkesimme kyllä saada äänemme kuuluviin saamelaisnuorten identiteetistä ja kuntauudistuksesta muutenkin saamelaisnäkökulmasta. Yksi panelisteista mietti, kuinka saada kansalaisten ääni kuuluviin, esim. järjestämällä kuulemistilaisuuksia mm. kirjastossa, mutta mehän tartuimme siihen kuin kala koukkuun. Hymy hyytyi, kun kerroimme monilla olevan monien satojen kilometrien matka lähimpään kirjastoon.

Panelin jälkeen saimme kuitenkin mahtavat keskutelut aikaan molempien Anttien kanssa, pienemmällä porukalla. Olemme iloisia, kuinka kiinnostuneita molemmat olivat kuulemaan meistä ja siitä, että hekin myöntävät, että kouluissa ei opeteta saamelaisista mitään ja että suomalaislapset ja nuoret tietävät enemmän intiaaneista, kuin saamelaisista, tai ylipäänsä, että meitä on edelleen olemassa.

Risteilyllä saimme huomata, etteivät ainoastaan lapset ole tietämättömiä. Myös liian monen aikuisen tietämys saamelaisista on vähäistä. Koimme välillä itsemme maskoteiksi, erilaisten tyhmien kysymysten ja pyyntöjen seurauksena, joista hassuin ehkä tuli nuorilta pojilta: "voitteko käydä herättään meidän kaverin hytistä, kun teillä on tuollaset vaatteet?" ja monien "puhu saamea"-pyyntöjen jälkeen. Koemme kuitenkin positiiviseksi ihmisten uteliaisuuden saamelaisia kohtaan. Monet tulivat myös pukujen vaihdon jälkeen kyselemään olemmeko me niitä "puku-tyttöjä".

Kaiken kaikkiaan viikko tähän mennessä on ollut aivan mahtava! Univelkaa on kertynyt, mutta samoin on uusia ja hyviä kontaktejakin.

Superkiitokset SSN:n huipputytöille Idalle ja Unnalle, sekä Evalle ja muille tutuille, tuntemattomille ja tuleville tutuille.

Matka jatkuu nyt Tukholmassa, josta kuulette pian lisää.

Sinikeltaisin terveisin:

Saara-Maria ja Inka

ps. lähettäkää kuivaalihaa.

Speech by Saara-Maria Salonen, Barents Indigenous Peoples Congress 2012

Delegates, ladies and gentlemen. My name is Saara-Maria Salonen and I represent the Finnish Sámi parliament and I am a part of sami parliaments youth council.

On behalf of the Finnish Saami Parliament we would like to thank the WGIP for the invitation to take part in the Barents regions indigenous peoples congress for the second time now. We would like to thank our speakers for yesterday, the topics were very interesting. We would also like to thank Dr. James Anaya for attending this conference and we appreciate the significant work he has done for indigenous peoples. We think that although the congress is still young it will gain more and more importance as a key tool for indigenous peoples in the areas where we see and feel more and more pressure. For example in Finnish side of Sapmi from the mining companies, mass-tourism and other forms of natural resource extractions.

I would like to use a little bit time on telling about some major movements from the Finnish side of Sapmi. Finnish Saami Parliament had the first time in history the possibility to take part in Finnish governments cabinet negotiations forming new majority government. The ILO 169 ratification means are now said clearly that in the next coming 4 years ILO 169 will be ratified. The UN convention on biodiversity and its paragraph 8j has been a key factor on getting a process started to secure traditional knowledge of indigenous peoples, in this case in Finland the Saamis. We feel that this specific paragraph can be a good tool for others too as its meaning is for all the indigenous peoples.

We feel that the work of WGIP is very important and we see that especially on “Barents issues” we have a lot of work to do and follow, as the area has gained special attention from the whole world as a place of rich natural resources. For the Finnish Saami parliament these last couple of months have been a very important. In the Finnish side we have had Saami parliament elections and five days from now, on 15.february, they are going to organize themselves and this has a straight connection to the WGIPs work as the Finnish Saami parliaments member in the WGIP will be selected for the next 4 years. We would like to recognize the work of our member Tuomas Aslak Juuso from the work he has done for the last 4 years regarding to WGIPs work. Unfortunatelly he couldn’t be here today but sends a lot of greetings to the congress.

As a key remark to the declaration draft we would first like to highlight and talk about the importance of using declaration as a tool to promote our issues. We feel that promoting and using the declaration should be done more effectively, and if we don’t do so, we find ourselves working inefficiently. Especially in the Barents system we need to raise awareness of the declaration and promote it too, to make it more known by the decision makers.

The Finnish Sámi parliament has been pleased with the Action Plan but we have a few marks on the resolution:

About the third paragraph:

Affirming also Indigenous peoples, in exercising their right to self-determination, have the right to autonomy or self-government in matters relating to their internal and local affairs, as well as ways and means for financing their autonomous functions,

To the third paragraph we would like to point out here that Indigenous peoples should also have the right to determine themselves the definition of who can be called for example sámi. 

About the 13^th paragraph:

Welcomes the report and recommendation by the Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples, James Anaya on the situation of the Sami people in the Sápmi region of Norway, Sweden and Finland

Here we would like to see more proposal form towards the states that they should resolve the remarks that special rapporteur has noticed. We think that the congress should take more proposing role towards the states especially in this case.

We would like to thank the organizers for making this congress possible. We wish the best of luck for us all and hope we’ll see each other in the future many times more. Thank you for your interest and for listening.

Nuorisoneuvosto valittiin toimikaudeksi 2012-2013

Nuorisoneuvosto sai kuukausi sitten kuulla, että neuvosto valitaan poikkeuksellisesti vuoden toimikauden jälkeen. Syynä tähän on, että saamelaiskäräjät ja muut toimikaudet aloittavat toiminnan helmikuussa 2012, on kivempaa että nuorisoneuvoston toimikausi kulkee käsikädessä muiden lautakuntien ja saamelaiskäräjien toimikausien kanssa.
Nuorisoneuvostolla oli kaksi viikkoa aikaa, miettiä  ehdotustaan (nuorisoneuvosto tekee aina ehdotuksen uudesta neuvostosta käräjien hallitukselle ja edelleen saamelaiskäräjien kokoukselle) ja pitää kokous, jossa sitten laadittiin ehdotus. Ensimmäinen "haaste" oli, että melkein kaikki ensimmäisestä neuvostosta halusi jatkaa jollain tapaa, mutta kuitenkin pari asiantuntijaa oli vanhentunut ja haasteeksi varmaan lasketaan myös se, että kokous pidettiin Skabmagovat elokuvafestariviikonloppuna, lauantaina.. Haastavaksi ehdotuksen tekemisen teki se, että piti olla tietyn ikäisiä nuoria, tasa-arvoisesti tyttöjä ja poikia, kaikista saamelaisalueen kunnista ja kaikkien kieliryhmien puhujia, lisäksi neuvosto halusi uuteenkin neuvostoon kaupungissa asuvien (city-saamelaiset) edustuksen, mutta kuitenkin paikkoja koko neuvostossa oli vain 15!
Toinen "haaste" käräjien hallituksen kokous.. Hallituksen kokous pidettiin toisena päivän helmikuuta, eli 13 päivää ennen saamelaiskäräjien kokousta. Ehdotus meni hallituksessa läpi, pienellä huomautuksella tasa-arvosta. Nuorisoneuvoston kokouksessa mietittiin kyllä tasa-arvoa, mutta koko neuvoston osalta ja ehdotusta myös rinnastettiin silloiseen nykyiseen neuvostoon, jossa siis tasa-arvo oli 20-80! No mutta, eikun etsimään aktiivisia poikia. Aika homma sinänsä, tämän perän pojat kun usein ovat porotaloudessa mukana, eli heillä ei ole aikaa toimia aktiivisesti neuvostossa. Senhän takia entinen puheenjohtaja Nils-Heikki ei voinut enää jatkaa puheenjohtajana, eikä edes varsinaisena jäsenenä, ei ole aikaa! Tuli vastakkain asettelun aika porot vai nuorisoneuvosto.. Jostain syystä porot voitti?

Loppujen lopuksi, päivää ennen käräjien kokousta, löytyi yksi poika, joka suostui alkaa tyttövaltaiseen neuvostoon jäseneksi. Tämän pojan ansiosta, neuvosto saattoi ehdottaa muutosta omaan ehdotukseen, jotta ehdotus olisi tasa-arvoinen! Sehän meni läpi! Nuorisoneuvostosta tuli sellainen, kuin neuvosto oli halunnutkin!

Saamelaiskäräjien kokous meni nuorten kannalta siis hyvin, nuorisoneuvoston ehdotusta kunnioitettiin niin paljon, ettei sitä muokattu ollenkaan!! Kokous alkoi kymmenen aikoihin aamulla, paikalla oli silloinen puheenjohtaja Nils-Heikki Paltto ja nuorisosihteeri (minä).. Odotettiin alusta asti jännityksellä meidän asiaa, joka oli vasta 15 §. Oli myös todella jännittävää seurata kenestä tulee käräjien puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, tai miten hallitus muodostuu. Näitten kohdalla suoritettiin äänestykset, se olikin kaikki mitä yleisö sai nähdä ja kuulla. Kun hallitus oli valittu, käräjien jäsenet menivät keskustelemaan lautakunnista suljettujen ovien taakse, muut sai odottaa ulkona. Neuvottelut loppuivat sopivasti kun ruokailu alkoi. Kokousta jatkettiin ennen kahdeksa ja  loppu meni tosi nopeasti, pamputettiin vain päätökset myös uudesta nuorisoneuvostosta.

Eilisestä (15.2.2012) illasta lähtien ja seuraavat kaksi vuotta nuorisoneuvoston kokoonpano näyttää tältä:
(varajäsenet suluissa)
Puheennjohtaja Laura-Maija Niittyvuopio (Aslak Holmberg)
Varapuheenjohtaja Saara-Maria Salonen (Heli Huovinen)
Niila Rahko (Inga Helander)
Elli-Marja Hetta (Nils-Heikki Paltto)
Lauri Semenoff (Lasse Lehtola)

Asiantuntijajäsenet:
Mira Rauhala
Anna-Katariina Feodoroff
Niila-Matti Aikio
Jouna Näkkälä
Ella Näkkäläjärvi

Ylläolevalla kokoonpanolla jatketaan matkaa eteenpäin kohtaamaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia! :)
-Inka

Perustietoa nuorisoneuvostosta

Nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Näiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten tulee olla valituksi tullessaan 18-25-vuotiaita. Lisäksi nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan viisi pysyvää asiantuntijajäsentä, joiden tulee olla valituksi tullessaan 15-17-vuotiaita. Nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.
 
Nuorisoneuvosto valmistelee ne saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja. Muita nuorisoneuvoston päätehtäviä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin.
 
Nuorisoneuvosto 2011-2013
 
Varsinaiset jäsenet:
 
Nils-Heikki Paltto, puheenjohtaja - varajäsen Aslak Satokangas
Laura-Maija Niittyvuopio, varapuheenjohtaja - varajäsen Aleksi Syrjä
Saara-Maria Salonen - varajäsen Heli Huovinen
Tinja Semenoff - varajäsen Antti Heikkuri
Elli-Marja Hetta - varajäsen Niila Rahko
 
Asiantuntijajäsenet:
 
Inga Helander
Anna-Katariina Feodoroff
Ella Näkkäläjärvi
Lasse Lehtola
Mira Rauhala
 
Nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä toimii nuorisosihteeri Niina Siltala.
Niinan ollessa virkavapaalla 20.7.2011 asti, hänen sijaisenaan toimii Inka Nuorgam.