Zürich & Incomindios

Suomeksi tuossa alempana.

Álgoálbmotáššiiguin bargi organisašuvdna Incomindios bovdii Nuoraidráđi oahpásmuvvat vejolašvuođaide doaibmat singuin. Sii muitaledje EU-prográmma Youth in Action birra, man bokte lea vejolaš ohcat ruhtadeami iešguđetlágan nuoraid doaimmaide, vaikkeba skuvlejumiide. 

Dán vahkulohppii oassálasttiimet mii golmmas, Áslat Holmberg, Saara-Maria Salonen ja Niila Rahko, Nuoraidráđi bealis. Maiddái Ruoŧa Sáminuorra lei sádden guokte ovddasteaddji: Isak Utsi ja Sara Ajnakk. Vuosttamužžan Zürichii ollejin mun, Áslat. Bohten jo bearjadatiđida ja mus leige de olles beaivi áigi váccašit dán fiinna gávpogis. Eahkedis ollii maid Niila ja Saara-Maria fas čuovvovaš iđida.

Incomindiosa viššalis nissonat ledje min buohkaid ovddal ja oahpistedje min hostellii. Vuosttas beaivvi ii lean eará prográmma go oahpásmuvvan, man mii dagaimet eahketbiepmu oktavuođas. Čuovvovaš iđida álggiige dakkár brainstorming ahte ii lean leaika. Jurdagat golge juohke guvlui, muhtumat dain darvánedje vel báhpárage ala. Dán beaivvi áigge čielggai mii lea Incomindios ja Youth in Action. Boahttevaš skuvlejupmi maid oaččui vuođu dán beaivvi áigge.

Vahkuloahpa áigge min oahpistedje deavdit ruhtadusohcamuša ja plánet skuvlejumi, man birra gullebehtet lasi dás muhtin áigge geahčen. Dálki lei oalle bahkka olles áigge, viššalit lihkká čohkkáimet guhkes beivviid Barokka-sáles vaikko miella lei vuolgit vuojadit lagaš jávrri buhtes čáhccái.

Mis lei hui suohtas vahkuloahppa. Dá vuot okta buorre ovdamearka manin gánneha leat Nuoraidráđis! Ja lasi vel boahtá...

Saimme kutsun aloittaa yhteistyön Sveitsissä sijaitsevan pääasiassa Amerikan alkuperäiskansojen oikeuksia ajavan järjestön kanssa ja tietenkin halusimme lähteä mukaan. Meitä pyydettiin koulutuksen valmistelutapaamiseen Zürichiin, tämä oli osa Youth in Action projektia. Tutustuimme rahoitushakemuksien täyttämiseen, mikä ei ole kuin vain 20 sivua tekstiä, sekä Incomindioksen ja Youth in Actionin toimintaan.

Mukana Zürichissä Nuorisoneuvostosta olimme me; Aslak Holmerg, Niila Rahko ja Saara-Maria Salonen, sekä Ruotsin puolelta Sáminuorrasta  Isak Utsi ja Sara Ajnakk. Meitä opastivat Incomindioksen työntekijät sekä harjoittelijat jotka olivat kanssamme koko ajan ja tutustuttivat meitä kauniiseen Zürichin kaupunkiin ja sen mahtaviin  nähtävyyksiin ja ruokakulttuuriin.

Lauantaina kävimme yhdessä läpi mahdollisia projekteja joita voisimme yhdessä toteuttaa, ja yksi idea jäikin muhimaan, mutta siitä lisää myöhemmin... Paljon aikaa vei rahoitushakemuksen täyttäminen tätä ideaa varten, jouduimme käyttämään koko sunnuntaipäivän siihen ja sitten olikin jo aika lähteä lähteä kotiin. Jatkamme projektimme suunnittelua kotoa käsin ja kerromme asiasta enemmän lähitulevaisuudessa.

Meillä oli mainio viikonloppu. Jälleen mainio esimerkki siitä, miksi kannattaa olla Nuorisoneuvostossa! 

Haetaan nuorta iloista seminaarin järjestäjää!

Nuorisoneuvosto on päättänyt järjestää seminaarin Helsinkiin lokakuussa 2012. Seminaari on suunnattu päättäjille ja tietenkin on avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaarin yhteyteen on suunniteltu järjestää jonkinlaista katutapahtumaan City Samit ry:n kanssa yhteistyössä.
Seminaari-viikolla nuorisoneuvoston tavoitteena on myös käydä tutustumassa valtionhallintoon.

Seminaarissa kerrotaan Suomen saamelaisnuorista. Seminaarin tärkeimmät puhujatkin ovat itse saamelaisnuoria, eri saamenkielten ryhmistä ja eri elinkeinojen harjoittajat.
Helsingissä asuu nykyään suuri osa Suomen saamelaisista. Katutapahtumalla halutaan löytää kadonneetkin saamelaiset ja kertoa valtaväestölle saamelaisten olemassa olosta.
Nuorisoneuvosto näkee myös tärkeäksi tutustua eri ministeriöihin ja muutenkin valtionhallintoon, niinpä Helsingin matkan aikana, nuorisoneuvosto käy myös tutustumassa näihin.

Nyt nuorisoneuvosto etsiikin omatoimista, sosiaalista, iloista ja idearikasta nuorta järjestämään seminaarin ja katutapahtuman. Seminaarin ja katutapahatuman suunnitteluun on luotu työryhmä ideoimaan niitä, joten yksin ei tarvitse pähkäillä.

Työt tulisi alkamaan mahdollisuuksien mukaan 8.8 Inarissa, mutta jatkossa työskentelypaikasta voidaan neuvotella.

Palkka määrittyy Saamelaiskäräjien palkkauksen mukaan; palkkaluokka VII/V 1359,83€ mahdollisine saamelaisalueen- ja kokemuslisineen.

Jos kiinnostuit lisätietoja saat nuorisosihteeriltä Inka Nuorgamilta, vapaamuotoisen hakemuksen ja CV:n voit myös lähettää viimeistään 5.8 sähköpostitse inka.nuorgam(at)samediggi.fi.

16.6.2012 Koulutus: Blogi ja nettisivut

Kokoonnuimme lauantaina aamusta Sajoksen Silba Nástiin suunnittelemaan ja opettelemaan Nuorisoneuvoston nettisivujen ja blogin käyttöä.

Mukana olivat Laura-Maija, Elli-Marja, Aslak, Inga, Mira, Heli ja tietysti sihteeri Inka.

Aloitimme aamulla yhdeksän maissa kertailemalla mikä on nettisivujemme ja blogin tilanne tällä hetkellä. Nettisivujahan suunniteltiin urakalla jo reilu vuosi sitten Levin kokouksessa, mutta erinäisistä syistä homma ei ole lähtenyt toimimaan toivotulla tavalla. Paras tapa eittämättä on kokoontua yhteen tuottamaan sisältöä sivuille, eli mietittyämme mitä Nuorisoneuvoston sivuilla tulisi olla, jaoimme porukan kirjoituspareihin.

Homma menikin kivuttomasti ja sisältöä alkoi syntyä nopeasti. Lopuksi lähetimme Inkalle kirjoituksemme, ja jännityksellä jäämme odottamaan koska nettisivut julkaistaan.

Opettelimme myös blogin käyttöä, eli yksinkertaisesti miten sinne lisätään teksti ja kuvia. Yksinkertaiseltahan se vaikutti, mutta helpompaa on ymmärtää kun joku näyttää vaihe vaiheelta miten se tehdään. Onneksi Inkalla on homma hallussa!

Mietimme myös pitäisikö blogi lakkauttaa, ja siirtää kaikki sisältö Nuorisoneuvoston nettisivuille? Emme tulleet asian suhteen vielä mihinkään tulokseen, kun katsoimme parhaaksi odottaa ensin nettisivujen aukeamista. Blogiamme on luettu suhteellisen ahkerasti, mutta voisi olla yksinkertaisempaa että kaikki löytyisi saman osoitteen alta netistä.

Aslak, Elli ja Inka touhuissaan.

Kirjoittamisen lomassa ehdimme myös miettiä, pitäisikö meidän hommata käyntikortit neuvostolaisille. Ne tulisivat tarpeen ainakin kun matkustaa ulkomailla neuvoston edustajana, ja miksei kotimaassakin. Jätimme ajatuksen muhimaan ja parhaat tarjoukset kiikaroitaviksi...

Noin yhden maissa lopettelimme ja lähdimme lounaan kautta busseilla kotia kohti.

Vaikka kolmipäiväinen rutistus oli rankka, oli se sen arvoista. Saimme paljon aikaan -hyvä me!

-Heli-

Ofelaš - tietoisku NN:lle

Ofelaš- toiminta Norjassa

Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars järjesti nuorineuvostolle tapaamisen Norjan Ofelaksen Mikkel Rasmus Logjen kanssa.

Mikkel kertoi meille yleisesti perustietoa Norjan Ofelas-toiminnasta. Norjassa on kolme Ofelasta, jotka  valitaan vuodeksi kerrallaan. Ofelaksen tehtävänä on kiertää ympäri Norjan kouluja kertomassa saamelaisista. Enimmäkseen Ofelakset kiertävät toisen asteen kouluja.

Ofelakset ovat 18–25- vuotiaita nuoria saamelaisia ja heiltä vaaditaan perustietoisuus saamelaiskulttuurista ja historiasta. Mikkel kertoi, että työhön hakiessa laaditaan normaali CV ja lisäksi heille pidetään tavallinen työhaastattelu. Ofelaksen tulee olla sanavalmis ja hyvä esiintyjä.

Valituille Ofelaksille pidetään kuuden viikon intensiivikurssi, jossa he opiskelevat 15 opintopisteen verran saamelaiskulttuuria ja historiaa. Mikkel kertoi, että Ofelaksen työ on omalta osaltaan rankkaa sillä työssä joutuu pakostakin matkustelemaan todella paljon. Se kuitenkin on todella antoisaa ja Mikkel sanoikin, että hän voisi hyvin jatkaa työssä toisenkin vuoden.

Mikkel näytti meille kouluille esiteltävän dia-esityksen, mikä oli mielestäni todella kattava. Siinä tuli lyhyesti saamelainen kulttuuri pähkinänkuoressa.

Ofelaš- doaibma Norggas 

Sámi mánáidkulturguovddáža Mánu doaibmajođiheaddji Petra Magga-Vars ordnii nuoraidráđđái deaivvadeami Norgga Ofelaččain Mikkel Rasmus Logjein.

Mikkel muitalii midjiide álmmolaččat vuođđodieđuid Norgga Ofelaš-doaimmas. Norggas lea golbma Ofelačča, geat válljejuvvo jahkái hávil. Ofelačča bargun lea mátkkoštit miehtá Norgga muitaleamen skuvllain sápmelaččaid birra. Eanáš Ofelaččat fitnet muitaleamen joatkkaskuvllain. 

Ofelaččat leat 18-25-jáhkasaččat sámenuorat geain gáibiduvvo nána gelbbolašvuohta sáme kultuvrras ja historjjás. Mikkel muitalii, ahte go viežža bargui nu galgá čállit dábálaš CV ja sidjiide dollojuvvo maid bargojearahallan. Ofelaš galga leat njoavčilisgielat ja čeahppi muitalit.

Ofelaččaide ordnejuvvo guhtta vahkkosaš intensiivakursa sáme kultuvrras ja historjjás, mas sii oččot 15 oahpočuoggá. Mikkel muitalii, ahte Ofelaš-doaibma lea garra bargu daningo dies galgá mátkkoštit nu olu. Dat goit lea maid hirbmat gelddolaš ja Mikkel logaige, ahte son sáhtášii bures joatkkit vel nuppi jagi.

Mikkel čájehii midjiide dia-čájáhusa mii lea oaivvilduvvon skuvllaide. Čájáhusas bođii  sáme historjá ja kultur bures oanehaččat.

Laura-Maija Niittyvuopio

Skuvlejupmi / Koulutus 14.6.2012

Skuvlejupmi

Duorástaga 14 beaivve geassemánus Allianssi sáddii Julius Oförsagd Roavvenjárggas Anárii skuvllet nuoraidráđi. Skuvlejumi fáddan lei sáhkavuorru. Mas dat huksejuvvo, mákkar lea buorre sáhka ja obbalohkai sáhkavuoru doallamis. Nubbin fáddan lei nuoraid váikkuhan vejolašvuođat. Julius leage máŋŋgas mielde, gielddapolitihkkar, ”partiolaisten brändi-johtaja”, neavttar ja plánemin ja ordnemin maid Roavvenjargga Design-váhkkuid. Go Julius lei muitalan iežas birra, lei nuoraidráđi vuorru. Čájahusaid máŋŋa beasaimmet ieš áššai:

Álggos gieđahalaimmet vuođđoáššiid, mat leat gieldda ja stáhta bárggut. Gielddahálddahusas ja maid gielda ordne ássiide. Julius maid fuobmai, ahte sápmelaččain lea sámiid ruoktoguovllus kultuvrralaš- ja gielalaš iešmearrideapmi. Lea maid buorre, ahte Suoma 336 gielddas sullii 200 gielddas lea nuoraid lávdegottit, main 13-18-jáhkasaš gieldda ássit oččot jienaset gullot, goit buoridanvejolašvuođat leat ain. Finaimet čađa media váikkuhusaid poltihkkas ja smiehttaimmet ovdamearkkaid mo media vaikkuha politihkkii ja politihkkariide.

Álgolieggadallama ja ságasdallama máŋŋa beasaimmetge ieš áššai. Sáhkavuorrui.  Dán fádda álggaheimmet ságasdallamiin Suoma njunuš olbmuin ja sin hállan vugiin, main leige buorre njuiket smiehttat sáhkavuoru, man ieš doalla. Lea dehalaš hallat ”dábalaš giela”, dieđusge dat lea guldaleaddjiin gitta. Áššedovdičoahkkimiin lea buorre ja maid goasnu gáibidahtti geavahit ámmatsániid. Sáhkavuoru doalli iska goittot váihkkuhit guldaleaddjiide, de lea maid dehalaš mahttit buorre retorihkka. ”Retorihkka lea dat, go oačču Helssega guovddačiš grillikioska vuovdit iđitijas golbma hamburgera velggiin.” Ovddit cealkka govvida bures mii lea retorihkka. Sáhkavuoru doallamis iskat guldaleamis bargat hui gelddolaš ja rávkkat guldaleadjiid berošdumi ja vuoittit guldaleaddjiit iečas beallai. Mánggaid ságasdallamiid, hárjehusaid ja gážaldagaid máŋŋa leige áigi čállit sáhkavuoru.

Fádda oaččui váljjet ieš, muhto go geahčča dan skuvlejumi oassalasdiit sáhttage jo measta árvidit ahte dat sáhkavuorut leddje sámiáššiid birra. Saara-Maria doalai buorre sáhkavuoru giellabesiin, son muitalii oanehaččat dan doaimmas, historjjas ja ovdáneamis lássin son muita, ii iečas vásahusa sámegiela oahppamis giellabeasis. Laura-Maija doalai sáhkavuoru ILO 169-julggašdusa konkreehtalaš ja symbolalaš mearkkašumis sápmelaččaide. Elli-Marja doalai sáhkavuoru ”Soađegili gielddaráđđehussii”, son muitalii sámegiellalágas ja dan ollašuvvamis Soađegili gielddas, iečas vásahussan son muitalii gálledeamis virgeoapmehaččaiguin gos ii oččon sámegielat bálvalusa ja measta sáhtiige jáhkkit, ahte sii eai obba diehttan, ahte sus lea vuigatvuohta oaččut dan. Elli-Marja sáhkavuorru oaččui skuvlejeaddjis buorre árvvošdallama ja moji su báksamiide. Sáhka lei hui buorre, lei buorre ”čugget niibbiin” láhttuid, muhto goittot loahppageahčai gehppođii sáhkavuoru.

Go áigi hurgilii ovddosguvllui ja min čuovvovaš guossi boađedettiin, váidaláhtti gal, muhto loahppat sáhkavuorut báhcce vuordit stuorat estradaid.

Juliusa skuvlejupmi lei miellagiddevaš, ávkkaláš ja hui buorre. Giitu Julius!

Fárga beassabehket gullat gii lei nubbi guossi, mas son muitalii ja mas mii ságasdalaimmet.

Movttegis dearvuođain

Evá Hánssa Nillá Iŋgá


Koulutus

Torstaina 14.pvänä kesäkuuta, Allianssi lähetti Julius Oförsagdin Rovaniemeltä Inariin kouluttamaan nuorisoneuvostoa. Koulutuksen teemana oli puhe. Mistä puhe koostuu, millainen on hyvä puhe ja ylipäänsä puheen pitämisestä. Toinen teema oli nuorisokentillä vaikuttaminen. Julius onkin monessa mukana, kunnallispoliitikko, partiolaisten brändi-johtaja, näyttelijä ja suunnittelee ja järjestää myös Rovaniemen Design-viikkoja. Juliuksen kerrottua omat taustat, oli nuorisoneuvoston vuoro. Esittelyjen jälkeen päästiin asiaan:

Aluksi käytiin läpi tietyt perusasiat, mitkä ovat kunnan ja valtion tehtävät. Mistä kunta koostuu ja mitä kunta tarjoaa asukkailleen. Julius myös huomioi, että saamelaisilla on kotiseudullaan kulttuuri- ja kielellinen itsehallinto.  On myös hienoa, että Suomen 336 kunnasta noin 200 on toimiva nuorisovaltuusto, jossa 13–18-vuotiaat kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin, kuitenkin parannettavaa edelleen on. Käytiin läpi median vaikutusta politiikkaan ja mietittiin esimerkkejä miten media vaikuttaa politiikkaan ja yksittäisiin politiikkoihin.

Pienen alkulämmittelyn ja keskustelun jälkeen pääsimmekin itse aiheeseen. Puheeseen. Tähän aiheeseen lämmiteltiin keskustelemalla Suomen johtavista nimistä ja heidän puhetavoista josta olikin hyvä siirtyä miettimään puhetta, jonka itse pitää. On tärkeää, että puhuu ”kansankieltä”, riippuen tietenkin kuulijakunnasta. Asiantuntijaympäristössä on ihan sallittua ja ehkä toivottuakin käyttää ammattitermejä. Puhujahan pyrkii kuitenkin vaikuttamaan kuulijoihinsa, joten on tärkeää hyvän retoriikan omaaminen. ”Retoriikkaa on se, kun saamme Helsingin keskustassa grillikioskin myymään aamuyöstä kolme ateriaa velaksi”. Edellinen lause kuvastaakin melko hyvin, mitä se retoriikka on. Puheen pitämisessä pyritään tehdä kuuntelemisesta nautintoa ja herättää kuulijoiden mielenkiinto, sekä voittaa yleisön suosio. Monien keskustelujen, harjoitusten ja kysymysten jälkeen oli aika kirjoittaa puhe.

Aihe oli vapaasti valittava, mutta kuten tästä koulutuksen kohderyhmästä saattaa jo arvata ne olivat saamelaisiin liittyviä. Saara-Maria piti vaikuttavan puheen kielipesistä, hän kertoi lyhyesti kielipesien toiminnasta, historiasta ja kehittämisestä, lisäksi hän kertoi omasta kokemuksestaan kielipesässä saamenkielen oppimisesta. Laura-Maija piti puheen ILO 169-julistuksen konkreettisista ja statuksellisesta merkityksestä saamelaisiin. Elli-Marja piti puheen ”Sodankylän kunnanvaltuustolle”, hän kertoi puheessaan saamen kielilaista ja sen toteutumisesta Sodankylän kunnassa, omakohtaisena kokemuksena hän kertoi asioinnistaan viranomaisessa, josta ei saanut saamenkielistä palvelua ja melkein saattoi luulla, etteivät viranomaiset edes tienneet, että hänellä on siihen oikeus. Elli-Marjan puhe sai kouluttajaltamme suuren huomion ja hymyn hänen huulilleen. Puhe oli kaikin puolin hyvä, oli hyvä ”tikarin isku”, vasten valtuutettujen kasvoja, mutta kuitenkin pehmensi puheen sopivasti loppua kohti.

Ajan rientäessä kovasti eteenpäin ja seuraavan vieraamme saapuessa paikalle, valitettavasti loput puheet jäivät odottamaan suurempia yleisöjä.

Juliuksen koulutus oli mielenkiintoinen, hyödyllinen ja tosi hyvä. Kiitokset Juliukselle!

Kohta pääsette kuulemaan, kuka oli toinen torstain vieraamme ja mitä hän  meille esitteli ja mistä keskustelimme.

Iloisin terveisin

Inka Nuorgam

Tapaaminen Lapsiasiainvaltutettu Maria Kaisa Aulan kanssa

Maanantaina 11. kesäkuuta nuorisoneuvoston jäsenet Elli-Marja Hetta, minä Laura-Maija Niittyvuopio ja nuorisosihteerimme Inka Nuorgam tapasimme Lapsiasiainvaltuutetun Maria Kaisa Aulan. Tapaamisen tarkoitus oli erityisesti keskustella saamelaislapsien- ja nuorien ajankohtaisimmista asioista.

Keskustelimme muun muassa kielipesien tärkeydestä saamelaislapsille ja siitä, kuinka on ehdottoman tärkeää, että niin saamelaisalueelle kuin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle perustetaan kielipesiä. 

Yhdessä kuitenkin pohdimme, että kielipesätoimintaa pitäisi kuitenkin jatkaa lapsen aloittaessa koulun. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa siten, että peruskouluihin perustettaisiin saamenluokkien rinnalle kielipesäluokkia. Kielipesäluokkiin laitettaisiin lapset, jotka eivät ihan vielä puhu äidinkielen tasolla saamea. Kielipesäluokassa lapsi voisi jatkaa kielen vahvistamista ja harjoittelua. Tämä olisi etu myös täysin saamea äidinkielenään puhuville lapsilla, sillä näin he saisivat täysin saamenkielisen ympäristön koulussa omassa luokassaan eikä koulukieli vaihtuisi valtakieleen, niinkuin valitettavan usein käy. 

Peruskoulun jälkeen nuorilla tulisi taas olla mahdollisuus riittäviin äidinkielen opintoihin ja toisen asteen kouluilla tulisi olla velvollisuus järjestää tarvittavat puitteet näille nuorille esimerkiksi opiskella saamen kieltä etänä.

Keskustelimme myös etenkin saamelaisnuorille tyypillisestä ongelmasta eli pitkistä välimatkoista kodin ja koulun välillä. Inarin kunnassakin on vain yksi lukio Ivalossa, jonne esimeriksi Sevettijärveltäkin on matkaa 180 kilometriä. Näiden nuorien täytyy muuttaa lukion asuntoloihin. Monet nuoret muuttavat jo 15-16-vuotiaina pois kotoa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Kuitenkin yleensä se tapahtuu heidän omasta valinnastaan, kun taas näiltä pitkämatkalaisilta ei kukaan oikeastaan kysy ovatko he oikeasti valmiita asumaan itsenäisesti ilman vanhempia. 

15-vuotias yksin asuva nuori saattaa helposti joutua ”mieron tielle” ja pahimmassa tapauksessa nuori syrjäytyy kokonaan. 

Rankka fakta kuitenkin on, ettei jokaiselle pienelle paikkakunnalle vain voida perustaa lukioita, mutta tuemmeko kaikin mahdollisin keinoin näitä nuoria? 

Myös itseäni läheltä koskettavasta aiheesta haluaisin kirjoittaa eli siitä, että kun mietitään ja voivotellaan ettei löydy päteviä saamenkielisiä luokan- ja aineenopettajia. Miksei meillä täällä Suomessa ole sitten saamelaista ja saamenkielistä luokanopettajakoulutusta? 

Lapin yliopistossa minulla on mahdollisuus opiskella saamen kieltä pitkällekkin, mutta entä pedagogiikkaopinnot? Saamelaislapsille pitäisi mielestäni olla oma valtakunnallinen opetussuunnitelma, jossa saamelaisuus olisi mukana jokaisessa oppiaineessa. Tämänhetkinen tilanne mielestäni on ennemmin se, että oppiainet ovat vain käännetty suomen kielestä saameen ja opettajan omalle vastuulle jää paljonko hän huomioi opetuksessaan kulttuurin. Kuinka hyvin saamelaislapset tuntevat vaikkapa oman kansansa historian? 

Paljon on myös käyty keskustelua siitä, että valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan tulisi lisätä enemmän tietoisuutta saamelaisista, sillä suomalaiset tuntevat esimerkiksi Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen elämästä ja kulttuurista enemmän kuin omasta alkuperäiskansastaan. 

Tämä onkin todella tärkeää, sillä valtaväestön kouluttaminen lisää suvaitsevaisuutta ja poistaa turhia ennakkoluuloja ja stereotypiota. Myös meidän nuorisoneuvostomme yksi tärkeimmistä tavoitteista on valtaväestön kouluttaminen ja konkreettisena tavoitteena olemme päättäneet ottaa mallia Norjasta ja aloittaa Ofelas-toiminnan myös täällä Suomessa. Ofelas toiminnan idea on siis kierrellä kouluissa kertomassa yleistä faktatietoa saamelaisista. 

Laura-Maija 

Ensi viikon ohjelmaa ja mietteitä tulevasta NN:n kokouksesta

Maanantaina nuorisoneuvostolla on tapaaminen lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan kanssa. Tapaamiseen on näillä näkymin nuorisoneuvostosta osallistumassa sihteerimme Inka, pj Laura, minä (Elli-Marja) ja Inga. Tapaaminen on Sajoksessa ja tarkoituksena on keskustella vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista ja muutenkin saamelaislapsista-ja nuorista.

Torstaina nuorisoneuvostolle on luvassa koulutusta, jonka tulee pitämään Alliansin edustaja. Koulutuksen avulla saamme tietoa nuorten vaikutusmahdollisuuksista ja koulutuksen tarkoituksena on tietenkin innostaa meitä vaikuttamaan entistä enemmän saamelaisnuoria koskeviin asioihin.

Perjantaina meillä onkin nuorisoneuvoston kokous. Asialistalla on mm. tavoitteiden laatimista kuluvalle vuodelle sekä koko toimikaudelle ja blogi- ja nettisivuasiaa. Nuorisoneuvosto on edellisessä kokouksessaan päättänyt yhteistyöstä sveitsiläisen ihmisoikeuksia ajavan järjestön Incomindios:in kanssa. Nuorisoneuvostosta nimetään kaksi edustajaa Sveitsin Zurichissä järjestettävään alkuperäiskansaoikeuksien koulutukseen, ja mikäli kaikki onnistuu, nämä kaksi matkaavat elokuussa kouluttautumaan.

 Nuorisoneuvoston tavoitteisiin on kirjattu saamelaisten oikeuksista tiedottaminen. Monet saamelaisnuoret eivät ole tietoisia esimerkiksi kielellisistä oikeuksistaan, ja tähän nuorisoneuvosto haluaa puuttua. Kun saamelaisnuoret ovat tietoisia oikeuksistaan, se rohkaisee heitä osallistumaan enemmän yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Kokouksessa keskustelemme koulutuksen järjestämisestä ja toivottavasti myös päätämme järjestää tälläisen.

Asialistalta löytyy lisäksi mm. Ijahis idja 2012, Saamelaisneuvoston konferenssi ja kannanottopyyntö Mirka Halosen tekemään opinnäytetyöhön “Utsjokelainen koulupudokas, Saamelaisen elämäntavan ja kasvatuksen vaikutus koulupudokkuuteen”.  Opinnäytetyössä tulee esille, kuinka utsjokelaiset nuoret keskeyttävät koulun useammin kuin muualla, ja syitä tähän on pitkät välimatkat, väärä opintoala ja kielivaikudet. Toivottavasti kokouksessa tulee keskustelua aiheesen liittyen, sillä nämä samat ongelmat koskettavat varmasti monia saamelaisnuoria. 

Kokouksessa nimeämme myös nuorisoneuvoston edustajan saamelaiskäräjien kokoukseen, joka pidetään 20.6. – Onhan meillä puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien kokouksessa.

Perjantaisin terveisin Elli-Marja

Oanehaččat seamma sámegillii - Boahttevahku prográmma

Vuossárgga mii deaivvadit mánáidáittardeaddji Maria Kaisa Aula Anáris. Deaivvádeapmái leat boahtime nuoraidráđis  nuoraidčálli Inka, ságadoalli Laura, mun (Elli-Marja) ja Inga Oulus. Soitá leat ahte earátge nuoraidráđis oassálastet go gullet ahte Inka lea diŋgon dohko gáfe ja bullá ;) .....  

Duorastaga mis lea skuvlejupmi, man ulbmilin lea muitalit nuoraid váikkuhanvejolášvuođain dáppe Suomas ja seammas movttiidahtit geavahit daid váikkuhanvejolašvuođaid.

Bearjadaga mis lea nuoraidráđi čoahkkin.  Čoahkkimis mii gieđahallat ee. nuoraidráđi  dán jagi ja olles doaibmabaji ulbmiliid ja áššelisttus leat  maid blogi ja neahttasiidduid ođasmahttin, skuvlejupmi sámenuoraide, Ijahis idja 2012 ja Sámiráđi konfereanssa 2012.

Mii maiddái namuhit nuoraidráđi ovttasteaddji sámedikki dievasčoahkkimii.

Lasi čoahkkin- ságaid de čoahkkima maŋŋel dáppe bloggas! Mu mielas lea hui dehaláš čállit deike maid sámegillii ja sávvan mii oažžut fargga lohkat maid anáraš- ja nuortalašgielat teavsttaid dáppe.     

-EMH- 

Speech by Laura-Maija Niittyvuopio on United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues/ SIde event Engaging and Empowering Indigenous Youth

Respected participants. You are most welcome to participate to this side event behalf of Saami youth Council and Saami Parliament of Finland.
My name is Laura Niittyvuopio and I come from Utsjoki at the border of
Finland and Norway where 1200 people live. My family and I are
reindeer herders, but I'm also studying education in the
University of Lapland in Rovaniemi. My mother tongue is north Sámi.
I am the leader of the Sami Parliament's Youth Council IN FINLAND and
I would like to tell you little bit of our council and what we do.

The Sami Parliament (Samediggi) is the self-government body of the
Sami, legislated at the beginning of 1996. Its main purpose is to plan
and implement the cultural self-government guaranteed to the Sami as
and indigenous people in the constitution of Finland. Youth council is the newest council of Samediggi. Youth Council was established of 2011 and there are 15 members between ages 15-25. In Finland we have three sami languages, north, anar and skolt saami.  All three sámi languages and cultural groups from around Finland are represented in the council.

The Sami Parliament has prioritized the development of Sámi youth
participation in the Sámi parliamentary work. It considers that it is
important to hear Sami youth voice and it has made it possible
that we have really good possibilities to impact. The Sámi youth in
Finland have better possibilities to participate in Sámi parliamentary
work at the highest level than the Sámi youth in other Nordic
countries. Our Sámi youth council is unique, because it has a right to
speak at the Sámi parliament plenum that meets 4-5 times a year.  The
Plenum is highest political organ of the Sami. The
Sámi youth council is also free to decide its agenda and priorities.
This way the voice of the Sámi youth can truly be heard in Finland.

The youth council has recently started its work. So far our main
priorities have been to improve linguistic and cultural rights and bring
Sami youth together. It's one of our biggest challenge because
saami people live all over Finland  and 65 % of saami youth
lives outside of the saami home area. Traditional Saami home area is defined in the act of Sami Parliament.     It covers the area of municipalities Enontekiö, Inari and Utsjoki and Lappi reindeer herding district in the municipality of Sodankylä. The task of the youth council is also express the opinion of young saami people in matters concerning them.

One of our purposes is to arraign meetings for saami youth all over
the Finland. Last year our youth council organized Nordic Sami Youth
conference where sami youngsters from Finland, Sweden, Norway and
Russia were represented.
Theme of the conference was traditional knowledge and tourism,f.e how Finnish tourism industry abuses Sami culture in tourism. There were lots a conversation about this theme and it was really interesting to hear what kind of opinions other youth have.

The Sami Parliamentary Council (SPC) is the co-operational body for the Sami parliaments in Finland, Norway and Sweden and in the conference we had an idea to establish a joint youth council under it. !! The common youth council is really important for us because we are the same Sami people although
borderlines of countries are separating us. Common organ would strengthen sense belonging and communality of Sami youth

Many youth doesn't know their rights as an indigenous people,
especially youth who are living out side of the saami area. That's
why youth council considers that is important to increase knowledge of
their linguist and cultural rights so that they can demand them. Also is really
important to inform representatives of majority culture  about the saami people and our rights.
Members of majority culture have very little knowledge on saami people. Youth council is going to organize in the near future a seminar and a campaign on the rights of Sami youth in Finlands capital Helsinki.

The Sami Parliament of Finland is very concerned
about the situation of all three saami languages in Finland. ALL saami
languageS ARE endangered and two of them are extremely endangered.
Finnish government should react to this alarming situation immediately
and give us enough resources to act. Language is so big part of a
culture that if it disappears we lose first big part of our culture
and finally rest of it will disappear.

Saami parliament has demanded that Finland improves Saami people right to self-determination.  According to the act of Saami parliament authorities are obligated to negotiate with the Saami parliament on matters concerning Saami people. Unfortunately the authorities aren’t obligated to take into consideration saami parliament’s views. This hampers saami people’s right to self-determination.  Act of saami parliament defines who is a saami.   The highest decision power lies with the Finnish supreme administrative court. This is clearly a violation of the sámi cultural autonomy
granted to us in the constitution of Finland.

We should have more authority and Finnish government should be
required to discuss about issues considering Sami with Sami Parliament that we would  be satisfied  with the conclusion.

We expect and hope that the government will ratify ILO (International
Labour Organization) convention 169 concerning the rights of
indigenous peoples. Ratification of ILO will secure sami’s traditional
cultures, for example reindeer herding, and it would also have
symbolic meaning, and as we have understood, would improve the
reputation of Finland abroad in terms of its human right record.
Ratification of the ILO convention 169 is written in the political
programme of the Finnish government so the momentum for the
ratification is there and we have high hopes that it will come true
in the next few years.

We are proud to have been given the opportunity to represent the Sámi
youth through the youth council and also to present our work here at
the Unpfii. We also know that we have big responsibility because the
sámi parliament of Finland has high expectations of us as future
leaders of the Sámi people in Finland. The future holds a lot of
challenges and there is a lot of work to improve the rights of the
Sámi people in Finland. It is however a privilege to be part of the
youth council because our culture means so much to us.

Laura-Maija Niittyvuopio

Leader of Sámi Parliament's Youth Council

Nuorisoneuvostolaiset Brysselissä







Nils-Heikki Paltto, Laura-Maija Niittyvuopio, Inka Nuorgam,
Elli-Marja Hetta ja Saara-Maria Salonen

Nuorisoneuvoston jäsenet Nils-Heikki Paltto, Laura-Maija Niittyvuopio, Elli-Marja Hetta ja Saara-Maria Salonen saivat hienon mahdollisuuden lähteä edustamaan Saamelaiskäräjien delegaatiossa Brysseliin tammikuussa 2012. Muita delegaation jäseniä olivat Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars, Tuomas-Aslak Juuso, oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, esittelijä Minna Vaarala ja meidän iki-ihana ja ahkera sihteerimme Inka Nuorgam!

 

     Vierailumme tarkoitus oli käydä tutustumassa parlamenttitaloon, miltä se näyttää ja mitä siellä todella tehdään. Tapasimme myös MEP-edustajat Satu Hassin ja Sirpa Pietikäisen, jotka kertoivat meille toimistaan EU:ssa.



MEP Satu Hassi

MEP Sirpa Pietikäinen


Reissun kohokohta oli kyllä ehdottomasti (ainakin omasta mielestäni) Vulnerable Arctic- näyttelyn avajaiset, jonne Satu Hassi oli kutsunut meidät kunniavieraiksi. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi avasi avajaistilaisuuden puheella, jossa hän ilmaisi huolensa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta erityisesti saamelaisten harjoittamaan perinteiseen poronhoitoon.  Avajaistilaisuudessa myös kuultiin Wimme Saaren, Petra Magga-Varsin, Tuomas-Aslak Juuson ja Nils-Heikki Palton joikua. 

Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso ja
Nils-Heikki Paltto

Illallisella Etiopilaisessa.




Avajaisten jälkeen Satu Hassi oli kutsunut delegaatiomme illalliselle etiopialaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvin eksoottista ja herkullista (ainakin siis minun mielestäni, ihan jokaiseen ruoka ei tainnut samalla lailla kolahtaa..) Illallisella kävimme mielenkiintoisia keskusteluja niin kunta, valtion kuin unioni tason politiikasta.

Allekirjoittanut kiittää kaikkia paikalla olleita mahtavasta reissusta ja seurasta!

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja

Laura-Maija Niittyvuopio

Saamelaisnuoret maalla, merellä ja ilmassa

Nuorisoneuvoston blogi on ollut talviunilla, mut nyt on aika herätä kevät kiihkoon.

Pitkä viikko alkoi Suomen saamelaisnuoret ry:n  vuosikokouksessa Karigasniemellä.
Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin uusi puheenjohtaja, oikeastaan "vanha" puheenjohtaja, eli Tuomas Aslak Juuso jatkoi ja varapuheenjohtajana jatkoi Anne-Maria Magga sekä uusi hallitus, joka kuitenkin pysyi aika lailla samana, kuin edellinen joka oli toiminut vain vähän aikaa, mutta hyvin aktiivisesti.
Kokouksessa mietittiin ja päätettiin myös UNPFII:n side event.n järjestämisestä, mikäli rahoitus saadaan (peukut pystyyn). Illalla paikallisessa menomestassa oli soittamassa uusi saamelaisbändi Irdon ja räppäämässä paikallinen Ailu Valle!

Nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Saara-Maria Salonen (Sarkkis) ja vs. nuorisosihteeri Inka Nuorgam (Inka) lähtivät matkaan myöhään sunnuntai iltana, Suomen saamelaisnuoret ry:n (SSN) vuosikokous viikonlopun jälkeen. Olimme sunnuntai yönä myöhään perillä Helsingissä, mutta maanantaina oli onneksi vain kaksi tärkeää juttua. Ensin kävimme aamupalalla ja myöhemmin päivällisellä. Siinä välissä kävimme viemässä tärkeän hakemuksen Opetus- ja Kulttuuriministeriöön Immo Parviaiselle. Oli mukavaa vihdoin nähdä ihminen josta kuulee monesti puhuttavan ja Immo osoittautui oikeaksi lapin tietäjäksi. Myöhemmin kävimme tutustumassa Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin toimistoon ja Evaan ja keskustelemassa tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Ensimmäinen yllätys toimistolle mentäessä oli, että ovessa luki myös "Veahádatsáttaolmmos" ja että sisällä oli kaikki kolme saamen kieltä vahvasti esillä.

Eva on aidosti mukava ihminen ja kiinnostunut saamelaisista ja meidän asioista. Evalta myös saimme huippupaljon hyvin ideoita tulevaisuutta varten. Myös tietämättömyytemme suomenruotsalaisista hämmästytti meidät. Opimme toinen toisiltamme paljon ja tiesittekös, että "In Finland har vi this thing called reilu meininki", Vähemmistövaltuutettu on 10 vuotta. Vierailusta päällimmäisenä mieleen jäi suomenruotsalaisten kampanja muutama vuosi sitten, jossa he olivat teettäneet t-paitoja joissa luki "Älä löi, en ole hurri". Pitäisikö meidänkin ottaa mallia tästä? (hyviä ehdotuksia otamme vastaan). Kiitokset Piritalle tapaamisen järjestämisestä!

Katsoimme maanantai-iltana Titanicin ja tiistaina maa ei enää riittänyt meille, joten lähdimme merille, Allianssin 20-vuotis risteilylle (onnea Allianssi)!  Risteily kokosi Suomen nuorisotyöntekijöitä n. 1 300 kappaletta. Aamupäivällä olimme risteilyn avajaisissa Savoy-teatterilla, puhujana oli mm. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, joka myös taiteili Allianssi 20-v graffitin, joka on nähtävillä Alli-talolla. Keskustelua veti Uutisvuodosta tuttu Baba Lybeck.
Avajaisista matka jatkui suoraan laivalle, jossa löyttäydyimme yhteen SSN:n hulvattomien tyttöjen Ida Helanderin ja Unna Pulskan kanssa. Risteilyllä saamelaisnuoret pantiin heti hommiin, nimittäin paneelikeskustelu kuntauudistuksesta alkoi heti ja meillähän on siihen sanottavaa, koska koolla on väliä. Paneelia veti iloisen rempseä Leena Ruotsalainen ja panelissa istuivat kansanedustaja Antti notkea Kaikkonen ja Antti antti Lindtman, sekä tutkija Tomi Kiilakoski. Sivukommentaattorina oli jo entuudestaan tuttu Petri Cederlöf.  Kuntauudistusta lähestyttiin kolmen eri teeman kautta, joista ensimmäinen oli

Nuorisotyön asemointi ja nuorten hyvinvointi, jossa pohjustajana oli Anne Pänkäläinen. Toisena suurena teemana oli identiteetti jossa pohjustajina toimivat saamelaisnuoret, eli me! Kolmas teema oli demokratia, jossa pohjustajana oli asiantunteva Sini Koripinen.

Meidän osalta paneeli meni kovin nopeasti, mutta kerkesimme kyllä saada äänemme kuuluviin saamelaisnuorten identiteetistä ja kuntauudistuksesta muutenkin saamelaisnäkökulmasta. Yksi panelisteista mietti, kuinka saada kansalaisten ääni kuuluviin, esim. järjestämällä kuulemistilaisuuksia mm. kirjastossa, mutta mehän tartuimme siihen kuin kala koukkuun. Hymy hyytyi, kun kerroimme monilla olevan monien satojen kilometrien matka lähimpään kirjastoon.

Panelin jälkeen saimme kuitenkin mahtavat keskutelut aikaan molempien Anttien kanssa, pienemmällä porukalla. Olemme iloisia, kuinka kiinnostuneita molemmat olivat kuulemaan meistä ja siitä, että hekin myöntävät, että kouluissa ei opeteta saamelaisista mitään ja että suomalaislapset ja nuoret tietävät enemmän intiaaneista, kuin saamelaisista, tai ylipäänsä, että meitä on edelleen olemassa.

Risteilyllä saimme huomata, etteivät ainoastaan lapset ole tietämättömiä. Myös liian monen aikuisen tietämys saamelaisista on vähäistä. Koimme välillä itsemme maskoteiksi, erilaisten tyhmien kysymysten ja pyyntöjen seurauksena, joista hassuin ehkä tuli nuorilta pojilta: "voitteko käydä herättään meidän kaverin hytistä, kun teillä on tuollaset vaatteet?" ja monien "puhu saamea"-pyyntöjen jälkeen. Koemme kuitenkin positiiviseksi ihmisten uteliaisuuden saamelaisia kohtaan. Monet tulivat myös pukujen vaihdon jälkeen kyselemään olemmeko me niitä "puku-tyttöjä".

Kaiken kaikkiaan viikko tähän mennessä on ollut aivan mahtava! Univelkaa on kertynyt, mutta samoin on uusia ja hyviä kontaktejakin.

Superkiitokset SSN:n huipputytöille Idalle ja Unnalle, sekä Evalle ja muille tutuille, tuntemattomille ja tuleville tutuille.

Matka jatkuu nyt Tukholmassa, josta kuulette pian lisää.

Sinikeltaisin terveisin:

Saara-Maria ja Inka

ps. lähettäkää kuivaalihaa.

Speech by Saara-Maria Salonen, Barents Indigenous Peoples Congress 2012

Delegates, ladies and gentlemen. My name is Saara-Maria Salonen and I represent the Finnish Sámi parliament and I am a part of sami parliaments youth council.

On behalf of the Finnish Saami Parliament we would like to thank the WGIP for the invitation to take part in the Barents regions indigenous peoples congress for the second time now. We would like to thank our speakers for yesterday, the topics were very interesting. We would also like to thank Dr. James Anaya for attending this conference and we appreciate the significant work he has done for indigenous peoples. We think that although the congress is still young it will gain more and more importance as a key tool for indigenous peoples in the areas where we see and feel more and more pressure. For example in Finnish side of Sapmi from the mining companies, mass-tourism and other forms of natural resource extractions.

I would like to use a little bit time on telling about some major movements from the Finnish side of Sapmi. Finnish Saami Parliament had the first time in history the possibility to take part in Finnish governments cabinet negotiations forming new majority government. The ILO 169 ratification means are now said clearly that in the next coming 4 years ILO 169 will be ratified. The UN convention on biodiversity and its paragraph 8j has been a key factor on getting a process started to secure traditional knowledge of indigenous peoples, in this case in Finland the Saamis. We feel that this specific paragraph can be a good tool for others too as its meaning is for all the indigenous peoples.

We feel that the work of WGIP is very important and we see that especially on “Barents issues” we have a lot of work to do and follow, as the area has gained special attention from the whole world as a place of rich natural resources. For the Finnish Saami parliament these last couple of months have been a very important. In the Finnish side we have had Saami parliament elections and five days from now, on 15.february, they are going to organize themselves and this has a straight connection to the WGIPs work as the Finnish Saami parliaments member in the WGIP will be selected for the next 4 years. We would like to recognize the work of our member Tuomas Aslak Juuso from the work he has done for the last 4 years regarding to WGIPs work. Unfortunatelly he couldn’t be here today but sends a lot of greetings to the congress.

As a key remark to the declaration draft we would first like to highlight and talk about the importance of using declaration as a tool to promote our issues. We feel that promoting and using the declaration should be done more effectively, and if we don’t do so, we find ourselves working inefficiently. Especially in the Barents system we need to raise awareness of the declaration and promote it too, to make it more known by the decision makers.

The Finnish Sámi parliament has been pleased with the Action Plan but we have a few marks on the resolution:

About the third paragraph:

Affirming also Indigenous peoples, in exercising their right to self-determination, have the right to autonomy or self-government in matters relating to their internal and local affairs, as well as ways and means for financing their autonomous functions,

To the third paragraph we would like to point out here that Indigenous peoples should also have the right to determine themselves the definition of who can be called for example sámi. 

About the 13^th paragraph:

Welcomes the report and recommendation by the Special Rapporteur on the rights of indigenous peoples, James Anaya on the situation of the Sami people in the Sápmi region of Norway, Sweden and Finland

Here we would like to see more proposal form towards the states that they should resolve the remarks that special rapporteur has noticed. We think that the congress should take more proposing role towards the states especially in this case.

We would like to thank the organizers for making this congress possible. We wish the best of luck for us all and hope we’ll see each other in the future many times more. Thank you for your interest and for listening.

Nuorisoneuvosto valittiin toimikaudeksi 2012-2013

Nuorisoneuvosto sai kuukausi sitten kuulla, että neuvosto valitaan poikkeuksellisesti vuoden toimikauden jälkeen. Syynä tähän on, että saamelaiskäräjät ja muut toimikaudet aloittavat toiminnan helmikuussa 2012, on kivempaa että nuorisoneuvoston toimikausi kulkee käsikädessä muiden lautakuntien ja saamelaiskäräjien toimikausien kanssa.
Nuorisoneuvostolla oli kaksi viikkoa aikaa, miettiä  ehdotustaan (nuorisoneuvosto tekee aina ehdotuksen uudesta neuvostosta käräjien hallitukselle ja edelleen saamelaiskäräjien kokoukselle) ja pitää kokous, jossa sitten laadittiin ehdotus. Ensimmäinen "haaste" oli, että melkein kaikki ensimmäisestä neuvostosta halusi jatkaa jollain tapaa, mutta kuitenkin pari asiantuntijaa oli vanhentunut ja haasteeksi varmaan lasketaan myös se, että kokous pidettiin Skabmagovat elokuvafestariviikonloppuna, lauantaina.. Haastavaksi ehdotuksen tekemisen teki se, että piti olla tietyn ikäisiä nuoria, tasa-arvoisesti tyttöjä ja poikia, kaikista saamelaisalueen kunnista ja kaikkien kieliryhmien puhujia, lisäksi neuvosto halusi uuteenkin neuvostoon kaupungissa asuvien (city-saamelaiset) edustuksen, mutta kuitenkin paikkoja koko neuvostossa oli vain 15!
Toinen "haaste" käräjien hallituksen kokous.. Hallituksen kokous pidettiin toisena päivän helmikuuta, eli 13 päivää ennen saamelaiskäräjien kokousta. Ehdotus meni hallituksessa läpi, pienellä huomautuksella tasa-arvosta. Nuorisoneuvoston kokouksessa mietittiin kyllä tasa-arvoa, mutta koko neuvoston osalta ja ehdotusta myös rinnastettiin silloiseen nykyiseen neuvostoon, jossa siis tasa-arvo oli 20-80! No mutta, eikun etsimään aktiivisia poikia. Aika homma sinänsä, tämän perän pojat kun usein ovat porotaloudessa mukana, eli heillä ei ole aikaa toimia aktiivisesti neuvostossa. Senhän takia entinen puheenjohtaja Nils-Heikki ei voinut enää jatkaa puheenjohtajana, eikä edes varsinaisena jäsenenä, ei ole aikaa! Tuli vastakkain asettelun aika porot vai nuorisoneuvosto.. Jostain syystä porot voitti?

Loppujen lopuksi, päivää ennen käräjien kokousta, löytyi yksi poika, joka suostui alkaa tyttövaltaiseen neuvostoon jäseneksi. Tämän pojan ansiosta, neuvosto saattoi ehdottaa muutosta omaan ehdotukseen, jotta ehdotus olisi tasa-arvoinen! Sehän meni läpi! Nuorisoneuvostosta tuli sellainen, kuin neuvosto oli halunnutkin!

Saamelaiskäräjien kokous meni nuorten kannalta siis hyvin, nuorisoneuvoston ehdotusta kunnioitettiin niin paljon, ettei sitä muokattu ollenkaan!! Kokous alkoi kymmenen aikoihin aamulla, paikalla oli silloinen puheenjohtaja Nils-Heikki Paltto ja nuorisosihteeri (minä).. Odotettiin alusta asti jännityksellä meidän asiaa, joka oli vasta 15 §. Oli myös todella jännittävää seurata kenestä tulee käräjien puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, tai miten hallitus muodostuu. Näitten kohdalla suoritettiin äänestykset, se olikin kaikki mitä yleisö sai nähdä ja kuulla. Kun hallitus oli valittu, käräjien jäsenet menivät keskustelemaan lautakunnista suljettujen ovien taakse, muut sai odottaa ulkona. Neuvottelut loppuivat sopivasti kun ruokailu alkoi. Kokousta jatkettiin ennen kahdeksa ja  loppu meni tosi nopeasti, pamputettiin vain päätökset myös uudesta nuorisoneuvostosta.

Eilisestä (15.2.2012) illasta lähtien ja seuraavat kaksi vuotta nuorisoneuvoston kokoonpano näyttää tältä:
(varajäsenet suluissa)
Puheennjohtaja Laura-Maija Niittyvuopio (Aslak Holmberg)
Varapuheenjohtaja Saara-Maria Salonen (Heli Huovinen)
Niila Rahko (Inga Helander)
Elli-Marja Hetta (Nils-Heikki Paltto)
Lauri Semenoff (Lasse Lehtola)

Asiantuntijajäsenet:
Mira Rauhala
Anna-Katariina Feodoroff
Niila-Matti Aikio
Jouna Näkkälä
Ella Näkkäläjärvi

Ylläolevalla kokoonpanolla jatketaan matkaa eteenpäin kohtaamaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia! :)
-Inka